Skive/ mietteitä ja ajatuksia kotiinpaluun jälkeen

Niin se vierähti kaksi kuukautta Skivessä.

Päivä ennen lähtöä minuu pelotti lähtee, minuuu pelotti jättää kaverit, perhe, kissat ja kaikki "normaali" elämä kahdeks kuukaudeks. Lentokoneessa oli aika tyhjä olo enkä ees miettiny mitä on luvassa, ihan tyhjällä päällä lähin ja se kannatti!

Ensimmäinen osoitus tanskalaisten ystävyydestä tuli kun menin junaan, vähän eksyneen näkösenä, niin vanha pariskunta kädestä pitäen vei miut omalle paikalle ja toivotti hyvää reissua. Päivä oli ollu harmaa, mutta kun vaihoin Skiven junaan Aarhusissa aurinko rupes paistamaan, mie tiesin että tää ei tiiä kun hyvää.

Ekana iltana tapasin Benten, asuntolan työntekijän josta tuli miulle kuin toinen äiti 💕 ja Martinin, joka tutustutti miut sen kaveripiiriin ja sain oman Tanskan perheen! Mie sain mielettömästu uusia kavereita ja ystäviä. Ja tiiän että ainakun meen Tanskaan siellä on monta paikkaa minne oon tervetullut!

Tanskalaiset on siis todella lämpimiä, ystävällisiä ja vieraanvaraisia, eikä ne kyllä säästele rahassakaan. Tanskalaiset arvostaa laatua. esim. kirpputoreillakin tuotteet oli supersiistejä ja hinnassakin sen huomas!(Nimimerkillä käytetty Adidaksen takki 30€ 😂) Tanska on hiukan kalliimpi kun Suomi. Kaupoissa suositaan mielettömiä tukkupakkauksia, esimerkiks sokeria oli 2 kg:n säkeissä ja pienempää sai hakee kissojen ja koirien kanssa. Hedelmät myydään kappalehinnalla, esim. banaani oli 2,20 kruunua ja jos ostit 10 niin sait ne hintaan 20 kruunua. Limut ja alkoholi oli halvempaa mitä Suomessa. Kaupoista sai myös ostettua perus buranaa, vahvoja alkoholeja ja pikku "Siwoista" löyty oikeestaan kaikki mitä tarviit!

Veronica kirjotteli aikasemmin että opiskelijat ottaa opiskelun tosissaan, ja sen kyllä huomas, koulussa oltiin, koulun jälkeen hoidettiin tehtävät ja  sen jälkeen sai keskittyy muuhun kun kouluun. Ja ihmiset oli ilosempia, koska ne unohti ne kouluasiat sitten heti kun päivän työt oli tehty, ja mie rupesin itekkin ajattelemaan samalla tavalla ja mieli kyllä oli virkeempi! 

Olin töissä siis paikallisessa sähköfirmassa S. K. Peedersenillä, työilmapiiri oli siellä rento ja jokainen oli aamulla hymy huulilla. Eli jos sähköltä on lähössä vaihtoon porukkaa ja Tanska kiinnostaa niin tässä on hyvä toppi paikka ! 

Töissä sain siis tehä ihan älyttömästi erilaisia juttuja, varmaan 90% asioista mitä tein siellä oli uutta miulle, ja alkuun vähän hirvitti että kestänkö mie mukana ja osaanko. Mutta mie pärjäsin todella hyvin, kiitos kuuluu siintä Martinille, Christofferille ja Olefille, ketkä tsemppas, opetti ja anto rakwntavaa palautetta ja kehu aina kun oli siihen aihetta.

Kerran harmitti kun olin omasta mielestä niin hidas, mutta Martin sano miulle: "Niina, everything you do is extra for us, it doesn't matter if you are slow, just do it right and good!" 

Tuli mielettömän hyvä fiilis ja päätin että pitää lopettaa ittensä sättiminen ja virheitä sattuu ja pitää olla ylpee siintä mitä tekee on saanut aikaan.

Ja mie oon kyllä sika ylpee itestäni, mie oon ollu mukana tekemässä kerrostaloa Tanskaan, ei kovin monesti semmosta pääse sanomaan! :D

Jos miinuksia työhommissa on niin työturvallisuus ei oo läheskään niin tarkkaa kun Suomessa. Esim. kypäräpakkoa ei ollu, A-tikkailla sai työskennellä ja erikseen piti pyytää suojalasit ja korvasuojat Mutta toisaalta miun mielestä ehkä höösätään liikaa. 

Ja kierrätys! Työmaalla kaikki meni samaan roskalaatikkoon, kaapelit, villat jnejne, mutta se voi olla että ne lajittelee jätteet sit jätelaitoksella tms. Mutta esimerkiksi koululla biojätteet meni samaan astiaan muiden roskien kanssa...

Mutta summasummaarum, mieletön reissu, mie sain ystäviä, mie kotiuduin, mie opin ittestäni paljon!

Sain työpaikalta myös lahjaksi Louis Poulsenin pöytävalaisimen, Jens töissä sano että "ainakun sytytät valon niin muistat meidät ja täällä olon!" 

Ja asia minkä toin mukanani on hymy, ja mie haluan että työ muutkin jaatte hymyänne muille, kehukaa toisia ja saat miljoonasti enemmän takasin! :)

-Niina