Belgian ja Saksan kuulumisia 1 vko

3.4.2017
Heippa täältä keväisestä Eupenista.

Viikko on mennyt nopeasti. Läksimme kotoa Savonlinnasta su 26.4 klo:8 maissa kohti Helsinkiä. Lento Dusseldorfiin ja junalla Aacheniin, meidän ihana kv-vastaava Rita oli meitä vastassa ja toi meidät Kettenikseen Belgian puolelle meidän "kotiin". Matka kesti n. 13h, ja meni todella hyvin, mutta olimme aika väsyneitä, kun lopulta lähes puolilta öin pääsimme nukkumaan.

Kotiovelta Ketteniksestä

Maanantai meni myös nopeasti. Kävimme Jaanan työpaikalla Montessori päiväkodissa Vincerola Aachenissa. Ja iltapäivästä minun työpaikalla vanhusten palvelutalossa Marienheimissa Raerenissa. Pikapyrähdys myös suuremmassa lähikylässä Aachenissa. Rita kertoi meille paljon asiaa mm. bussimatkoista töihin. Tiistaina molemmilla alkoi työt.

Minulla on työaika joka päivä klo:7-13.30. Marienheim on todella iso palvelutalo, 149 asukasta ja n. 130 työntekijää koko talossa.
Ensimmäisinä päivinä, ja vieläkin, olen välillä eksyä talossa. Kuljen sairaanhoitajien mukana. Eka päivänä sain pistää insuliinia ja antaa lääkkeitä. Mutta keskiviikkona ylihoitaja sanoi, että en voi tehdä sairaanhoitajien töitä, koska Belgian lain mukaan minulla ei ole lupaa. Joten olen kulkenut sh mukana lähinnä seuraamassa työtä. Mutta pesuja, rasvauksia, pukemisapuja yms. perushoitotoimenpiteitä voin tehdä. Ja verenpaineen mittauksia. Se onkin opettavaista, koska täällä on perusmittarit (sellainen pieni)+ stetoskooppi. Välillä on aika vaikea mitata RR, koska vanhus ja hoitaja juttelevat samalla. Alussa ihmettelin verensokerilukemia, ne voi olla vaikka 220, mutta täällä käyttävät mg/dl-asteikkoa. Kaikissa pesuissa käytetään froteisia pesulappuja, sekä tietysti pyyhkeet kuivauksessa. Ja pesuainevesi metallisessa pesuvadissa. Lääkekipot on käsin pestäviä;muovisia, metallisia tai Nutrilet-juoman korkkeja.

Marienheim, Raeren

Hoitajat, riippuen ihmisestä, eivät puhu/osaa paljoa englantia. Minun kuulemma täytyy oppia saksaa. No sitä yritän opetella, mutta en ole koskaan ennen lukenut saksaa, joten kovin paljoa en tässä ajassa varmaankaan opi. Mutta vanhukset on samanlaisia kuin Suomessa, ihania. Ja ihan hyvin olen pärjännyt näillä kielitaidoilla, sekä elekielellä. Hoitajien tauko on n. 30 min. puol 10 maissa. Ja se onkin heidän ainoa tauko. Opiskelijoilla, kuten minulla, talon tarjoama ruokatauko n.klo:11.20

Näkymä makkarin ikkunasta.

Iltapäivisin olen lenkkeillyt paljon, koska Jaana on töistä kotona lähes 4h myöhemmin. Säät on todella suosineet, joitakin sadekuuroja on ollut, mutta viime viikolla lähes joka päivä oli 15-18C

Merja

Vincerola montessori-päiväkodin ideologiat.

Minä tosiaan läksin kukonkiekaisunaikaan (ja sananmukaisesti talomme kukko kiekuu joka aamu ja kovaa!!!)bussipysäkille ehtiäkseni harjottelupaikkaan ajoissa. Kahdella bussilla on mentävä ja ne eivät kulje ajallaan. No, suurinpiirtein olen ehtinyt yhdeksäksi ja  neljään työskentelen lapsien parissa. Montessori päiväkodissa olen 3-6 vuotiaiden ryhmässä. Lapset on samanlaisia ihkuja villikoita ku suomessakin, vain harvat vierastaa. He puhuvat osa jopa 4.ää kieltä kun vanhemmat puhuvat  eri kieliä ja minä puhun englantia heille opettajan suosituksesta. Osaan kyllä saksaakin. En tunne vielä paljoakaan montessori pedagogiikkaa enkä ajatusmaailmaa, mutta aion haastatella erästä rouvaa joka tulee Kölnistä asti tudoroimaan opettajia...kirjaan tietoni ja havaintoni ylös ja kerron sit suomen tunnilla millasta se oli. Työpäiväni venyvät matkoineen pitkiksi. Olen kotona rättiväsyneenä vaile kuusi ja illat menee kotipuuhissa.

Eupenista eka viikon pe iltana:)

Viikonloppuisin matkustelemme. Kävimme jo Hollanninpuolella Maastrichissa Merjan kanssa shoppailemassa ja syömässä ja Pariisin ja Brysselin matkat siintävät jo horisontissa<3 Tietenkin omilla rahoillammme matkustelemme, ei koulun. Koulun rahat uppoaa lähes kaikki vuokraan 400e ja bussilippuihin n.150e kuukauskortin jne kanssa..loput ruokaan. Olemme hiukan lenkkeilleet ettemme ihan hirveeksi lihoisi kun ruoka ja juoma on hyvää ja rasvasta täälä. Ranskanperunat ja uppopaistokset on niikun parasta,nam...ja Belgialainen suklaa..oluesta emme kumpikaan tykkää ja siideriä ei ole baareissa, joten ehkä joskus lasi valkoviiniä ja thats it...

Asumme jopa 400 vuotta vanhassa idyllisessä talossa, maaseudulla Ketteniksessä, joka kuuluu Belgiaan. Töissä käyn Saksan puolella Aachenissa, eli maiden rajat ovat hyvin lähekkäin. Vuokranantajamme ovat vanha miellyttävä pariskunta jotka harrastavat luomua ja eläimiä. Pihapiirissämme on kanoja, kukkoja, ankkoja ja kaneja kopissaan..ihkuja minipoikasia<3
Luonto on puhjennut juurikin keväänkukkaan, narsissit ja tulppaanit. Maanviljelijät tekevät jo virtasta ja lehmiä kuljeskelee laitumella. Tämä on ihan maaseutua. Ei ole ikävä Suomen räntäsateeseen...ei vaiskaan..kyllä on koti-ikävä  kova ja terveisiä kaikille<3

Jaana