Ensimmäinen viikko Isle of Wightilla, 19.2. - 25.2.

Sunnuntaina 18.2. lähdimme Savonlinnan linja-autoasemalta kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Matka linja-autolla oli hieman puuduttava, sillä se kesti reilut neljä tuntia. Kuitenkin Helsinki-Vantaalle pääsimme melko mutkitta, sillä matkalla oli vain yksi bussin vaihto, josta kuulutettiin hyvin. Lentokentälle saavuttuamme, otimme ilmaisen bussin kohti varaamiamme hotellihuoneita Cumuluksen hotellissa Vantaalla.

Seuraavana päivänä oli aikainen herätys, jotta ehdimme klo. 07.55 lähtevään lentoon. Helsinki-Vantaalla lähtöselvitykset ja muut "hauskat" toimenpiteet sujuivat aika lailla mutkitta. Kun kaiken jälkeen vihdoin pääsimme koneeseen, niin lentokoneen kapteeni kuulutti, että lentomme myöhästyy "hieman" Lontoossa olleen sumun takia. Jo kahden tunnin lentokoneessa istumisen jälkeen pääsimmekin nousemaan ilmaan ja kohti Lontoon Gatwick:iä. Itse Norwegianiin olin ihan tyytyväinen. Henkilökunta oli mukavaa ja puhui pääasiassa Suomea. Lontooseen laskeutuessa sumua oli vieläkin aika paljon ja näkyvyys oli aika huono, joten se jos mikä kivasti toi tunnelmaa laskeutumiseen.

Lontooseen saapuessamme taksikuski oli meitä odottamassa ja pääsimme lähtemään suoraan kohti Wightsaarelle lähtevää lauttaa. Taksissa ja lautalla sai vihdoin levähtää. Tämän jälkeen pääsimme koulun kautta sijaisperheisiimme.

Töihin pääsimme jo seuraavana päivänä saapumisestamme. Työpaikallani kaikki ovat olleet kohteliaita ja mukavia Brittiläiseen tyyliin. Tähän totutteleminen vei hieman aikaa. Vähän joutui myös itse opettelemaan, että milloin muulloin kuin töihin saapuessa pitäisi esimerkiksi tervehtiä. Eipä se nyt niin vaikeaa ollut ja kuten monet sanovat niin pelkällä hymyllä pääsee jo pitkälle. Ja selvällä kiitoksella. Ja tervehdyksellä. Brittien positiiviseen ja kohteliaaseen asenteeseen tykästyin kovasti. Kuulumisia kysellään kovasti ja bussipysäkilläkin välillä saattaa joutua/päästä vaihtamaan pari sanaa paikallisten kanssa. Aikakin on mennyt nopeasti tähän asti. ☺

Paikkana Wightsaari on oikein kotoisa ja Brittimaisema on tosi komea.

Komea näkymä horisontissa

Yksi Wightsaaren satamista

Ford-liikkeessä, jossa työskentelen työntekijät ovat reippaita ja mukavia. Työtä tehdään tasaisella tahdilla ja tarkasti, mutta ole kiirettä ei ole ollut. Liikkeessämme on samassa Fordin automyynti, autokorjaamo, korikorjaamo ja korihuoltopuoli. 

Toistaiseksi olemme tehneet autoihin pääasiassa määräaikaishuoltoja, mutta erilaisiakin työtehtäviä on ollut. Olemme myös esimerkiksi tehneet uusien autojen luovutushuoltoja ja yhden korjauksen auton takaisinkutsuun ("recall") liittyen. Tällöin kyseessä oli vielä ajamaton Ford Fiesta, johon valmistaja oli määrännyt, että vaihdetaan jarrujen alipainetehostin ennen kuin auto luovutetaan asiakkaalle.  Uusien autojen luovutushuolto on mielenkiintoinen ja aivan uusi asia minulle, koska niitä ei juuri esim. meidän autopuolella tehdä...

Fiestan jarrutehostin

Lisäksi teimme määräaikaishuollon Ford Mondeo -hybridiin. Auton sähköpuolelle emme koskeneet, joten siksi kaikkia varotoimenpiteitä ei tarvinnut tehdä. Kuvassa alla sähkökaapelit näkyvät oranssilla.

Alla vielä kuvia Isle of Wightilta, pääasiassa Newportin kaupungista:

Pahvilapussa lukee: "For the homeless, please donate"

- Saku-Petteri Paakki 

Viimeiset viikot Zaragosassa 4.12.- 20.12.2017

Toiseksi viimeisen viikon maanantaina ja tiistaina oli normaalisti töitä ja tiistaina kävimme
töiden jälkeen ensimmäistä kertaa lähellä olevalla joulutorilla.

Joulutorilla oli paljon porukkaa ja siellä oli paljon erilaisia kojuja.

Sinne oli myös tehty luistelurata ja pulkkamäki.

Keskiviikkona juhlistimme itsenäisyyspäivää.

Menimme aamulla kello 5 tekemään riisipuuroa aamupalaksi.

Aamupalan jälkeen menimme takaisin nukkumaan vähäksi aikaa ja menimme
sitten luistelemaan sille luisteluradalle. Sitte menimme takaisin hotellille ja katsoimme
hetken Tuntematonta sotilasta. Illemmasta lähdimme mekot päällä ottamaan kuvia ja syömään.

Pimeän tultua menimme sytyttämään sinisen kynttilän joen vierellä oleville rappusille.

 

Torstaina oli normaalisti töitä ja perjantaina suuntasimme vuoristokylään nimeltä Huesca.

Huescan vanha kaupunki oli mielenkiintoinen ja kylää ympäröivät vuoret olivat kauniit.

Lauantaina ja sunnuntainakin oli normaalisti töitä.

 

Sitten maanantaina alkoi meidän viimeinen työviikko.

Maanantaina minulla (Emma) oli vapaapäivä ja Jennyllä oli tiistaina vapaata, jolloin hän
käveli jollekkin kukkulalle kaupungin laidalla.

Keskiviikkona meillä oli yhteinen vapaa ja kävelimme joen vartta pitkälle toiseen suuntaan
mihin yleensä kävelimme ja löysimme jonkinlaisen arkkitehtuurisen näyttelyn.
Ja kävimme myös yhdessä kaupungin isoista puistoista. Kävelimme niin pitkälle että olimme
bussi- ja rautatieasemalla (yleensä menimme sinne bussilla).

Torstai oli töitä ja perjantaina näimme viimeistä kertaa kordinaattorimme Anabelin.

Kordinaattorimme näytti meille kaupungin historiallisia ja kulttuurisia nähtävyyksiä.

Kierroksen lopuksi Anabel tarjosi meille lounaan tapas paikassa.

Lauantaina töitä ja sunnuntainakin oli töitä mutta pääsimme aikaisemmin töistä

että pääsimme näkemään linnaa.

Silloin näimme moottoripyörä miitin ajavan ohi joulupukki asut päällä.

Maanantaina pakkasimme ja kävimme ostamassa viimeiset tuliaiset. Maanantaina sanoimme osalle viimeiset hyvästit. Tiistai aamuna sanoimme hyvästit pomolle ja lopuille työntekijöille. Sitten lähdimme rautatieasemalle. Kun olimme ostamassa junalippuja niin kun olin maksamassa niin se ei hyväksynyt minun kortin maksua niin Jenny joutui maksamaan minunkin lipun.Mutta sitten kun olimme laiturilla odottamassa junaa ja olin maksamassa Jennylle takaisin niin huomasin että se raha oli mennyt minun tililtä niin äitini piti laittaa minulle lisää rahaa että pärjään Barceloonassa ja pystyin maksamaan Jennylle. Myöhemmin kotona huomasin että he olivat maksaneet rahat minulle takaisin eli olivat huomanneet virheensä. Tiistai päivän vietimme Barceloonassa kierrellen. Kävimme ensin viemässä laukut hotellille ja lähdimme sitten rannalle. Sen jälkeen kävimme syömässä ja menimme Park Güelliin. Viimeiseksi kävimme katsomassa FC Barcelonan kotistadiumia Camp Nouta. Keskivikko aamuna menimme lentokenttäkuljetuksella kentälle ja lentomme lähti noin klo.10:15 kohti Helsinkiä. Saavuttuamme Helsinkiin menimme junalla keskustaan ja menimme Kampin asemalle ja ostimme toisillemme joululahjat ennen bussiin nousemista. Savonlinnaan saavuimme noin klo.22:00.

Emma ja Jenny

ensimmäinen työviikko Maltalla!

näkymä asunnon ikkunasta

 Lentomme Suomesta menivät pienen alkusäädön jälkeen hyvin. Olimme perillä Maltalla ajoissa ja meitä oli kuski vastassa, joka toi meidät kämpille. Asumme kolmen makuuhuoneen, keittiön ja olohuoneen asunnossa jakaen sen kahden suomalaisen ja tällä hetkellä yhden unkarilaisen jätkän kanssa. Odottelemme tällä viikolla vielä toista unkarilaista jakamaan kommuuniammme. Hyvin ollaan juttuun tultu, vaikkei etukäteen toisiamme tunnettukaan.

Lähihoitajan työ täällä Maltalla on hyvin erilaista melkein kaikin tavoin kuin Suomessa. Kielimuuri tulee vastaan sekä töissä että vapaa-ajalla, mutta elekielelläkin selviää pitkälle. Vielä emme ole hirveästi kerenneet katsella Maltaa muuten kuin bussin ikkunasta. Saimme sovittua työvuoroja siten, että saamme jatkossa kolme vapaapäivää viikossa, joten emmeköhän tutustu jatkossa muihinkin paikkoihin kuin lähi marketteihin. Ollaan kyllä käyty Vallettassa shoppailemassa, koska ilma Maltalla on tähän vuoden aikaan yllättävän kylmä, varsinkin sisällä asunnossa, emmekä oikein olleet varautuneet siihen kunnolla.

Työpaikkamme Roseville on yksityinen hoitokoti, jossa on työntekijät ovat yllättävän kansainvälistä sakkia. Ensimmäinen viikko on ollut rankka, koska kaikki asiat ovat uusia ja työskentely vieraalla kielellä vaatii ajatustyötä enemmän.

Roseville

-Inka & Satu