Va bene, va bene.

Reilu kaks viikkoa Rietissä elämistä takana. Nyt alkaa olla jo jotenkin sisällä tässä elämässä, vaikka kieli tuottaa edelleen haasteita. Vaikka nyt alkaa huomata, että alkaa tunnistaa sanoja ja saada selvää lauseista, niin italialaiset puhuu niin järkyttävän nopeesti, ettei siinä kestä perässä! Että non capisco edelleen... Pientä turhautumista ilmassa ainakin miulla se suhteen, rasittaa kun ei muista tai saa selvää sanoista!
Anyway, vaikka italian kieli tuottaa haasteita, niin onnekseni olen huomannut, että miun englannin kieli ei oo ihan niin paskaa kun oon aina ajatellu, mikä helpottaa elämää jonkun verran!

Viime viikolla ollaan tutustuttu vielä lisää kaupunkiin ja käyty jopa Roomassa pyörähtämässä. Viikko sitten maanantaina käytiin vierailemassa koululla, jonka kautta tämä meidän työssäoppimisjakso toteutui. Tavattiin rehtori ja muutamia muita opettajia, sekä neljä opiskelijaa, jotka ovat tulossa Savonlinnaan huhtikuussa muutamaksi viikoksi. Koulu on todella paljo isompi kun meidän Paviljonki, ei edes lähdetty kiertämään koko koulua läpi, sen verran iso se on. Kaikki olivat todella mukavia ja oli kiva päästä juttelemaan nuortenkin kanssa, jotka puhuivat onneksi hyvin englantia. Noora kanssa oltaisiin mielellään juteltu oppilaitten kanssa pitempäänkin, mutta Patrizia patisteli heidät takaisin tunneille, ja meidät kaupungille.

Saatiin koulun rehtorilta lahjaksi koulun pinssit!

Rieti. 

 Viime viikolla käveltiin paljon ympäri kaupunkia, miusta on ihanaa kävellä aina töistäkin pikkuisen eri reittiä kotiin, ihan tutkimus mielessä. Semmonen pieni eksyminen tekee aina hyvää, Rieti on sen verran pieni ja kompakti kaupunki kuitenkin, että kovin eksyksiin ei voi joutua. Tää on niin kaunis kaupunki!!

Tän viikon maanantaina taas oli miulla ja Nooralla vapaata, joten otettiin ja lähdettiin ROOMAAN! Olin ehkä lievästi innoissani. Lähdettiin tästä kämpiltä joskus 8 jälkeen etsimään linja-autoasemaa ja oikeaa bussia. Ostettiin BIRG nimen lippu, joka on semmonen alueellinen päivälippu, eli päästiin sillä Rietistä Roomaan ja takaisin, ja lisäksi se lippu kävi kaikkiin paikallisliikenne välineisin Roomassa. Ja maksoi kokonaista 12€. Ostettiin liput aseman tupakkakaupasta (paikallinen kioski), ajettiin seuraavalla bussilla Roomaan. Matka kesti noin puolitoista tuntia, ja päästiin Roomaan päälinja-autoasemalle, josta mentiin metrolla Colosseumille.

Hetikun astuttiin Colosseon metroasemalta ulos, niin Colosseum oli suoraan edessä. Silmät pyöreinä alettiin puoliksi juosta kohti Colosseumia, mutta meidät pysäyttimies, joka kysyi meiltä englanniksi, että ollaanko menossa Colosseumiin. Vastattiin epäröivästi kyllä ja yritettiin ohittaa mies, joka vain innoistui puhumaan, todella nopeasti, että hän voi esitellä meille oppaan, jonka avulla päästään nopeammin Colosseumiin ja ja ja ja ja... Puolen myyntipuheesta on jo unohtunut, sen verran hurjaa tahtia mies puhui, mutta taidettiin vastata miehelle "yes", koska kohta löydettiin itsemme porukan luota, jolle opas jo piti esipuhetta Colosseumista. Oma maalaisjärki sanoo, että älä lähde vieraan miehen mukaan joka myy opastettuja kierroksia metroaseman edessä ja älä ainakaan maksa sen miehen kaverille 50€ siitä kierroksesta. Mutta tällä kertaa se oli ihan hyvä veto, päästiin Colosseumiin todella nopeasti, saatiin englannin kielinen opastus olennaisiin osiin paikkaa ja saatiin kiertää kaikessa rauhassa ihan itsekseen Colosseumissa. Samalla lipulla pääsi myös Palatinolle ja Forum Romanumiin, myös oppaan kanssa. Oppaat puhuivat hyvin englantia, ja kertoivat paikkojen historiasta hauskasti. Eli mielestäni ihan hyvin käytetty 50€!

Lippu jolla päästiin kohteisiin oppaan kanssa!

Colosseum

Palatino

Rooma!!

Näissä paikoissa olisi voinut viettää vaikka koko päivän, mutta viimein nälkä yllätti. Niinpä lähdettii vain kävelemään, samalla ihaillen ihanaa Roomaa. Jonkin aikaa pyörittyämme löydettiin kiva pieni ravintola, jossa oli terassi. Syötiin pizzaa, totta kai. Ja shoppailtiin turistijuttuja, koska why not? Sitten päätettiin suunnata takaisi kohti Rietiä. Kun päästiin kotii  niin kello oli kuitenkin jo kahdeksan illalla, että koko päivä siinä meni kuitenkin. Päivä oli ihana, ja todellakin mennään Roomaan uudestaan! Vielä jäi kuitenkii monta nähtävyyttä näkemättä. Kun meillä ois vaan enemmän noita vapaapäiviä niin ehtis tehdä enemmän näitä seikkailuja...

Pizzaa Roomassa!

Vielä melkein neljä viikkoa jäljellä Italia eloa, yhteiselo kimppakämpässä on, NOH, mielenkiintoista. Sitä alkaa tuntea itsensä tosi vanhaksi tässä seurassa, vaikka oonkii vaan muutaman vuoden muita vanhempi. Mikä tuntuu muuten olevan hämmentävää italialaisille, näillä ei täällä varsinaisesti ole aikuisopiskelijoita. Eli miulta on nyt kysytty pari kertaa että oonkotän porukan koordinaattori, ja Massimo kutsu minuu kerran teacheriksi. Yritän aina parhaani mukaan selittää, että Suomessa voit opiskella monta ammattia ja miulla on nyt jo toinen menossa, siksi oon muita vanhempi. Italialaisille se on kuulema yleensä se yks ammatti minkä ne valitsee nuorena ja sillä mennään. Sitä jotenkii on tosi onnellinen, että Suomessa meillä on mahdollisuus opiskella myös aikuisena.

Okei, ens viikolla tänne kirjottaa mahdollisesti joku muu, ihan että saataisin muittenkin kuin tän vale-teacherin näkökulmia asioista! Kuitenkin, elossa ollaan ja kaikki on pääasiassa bene!

Grazie, ciao ciao!
T. Salla