Olin ensimmäisen viikon alakoulussa, lähinnä tutustumassa ranskalaiseen koulunkäyntiin. Koulussa oli luokat 1-5 ja erityisluokka, noin 120 oppilasta. Pihapiirissä oli myös meidän yläkoulua vastaava college, aamu- ja iltapäivähoito sekä 3-5 vuotiaiden koulu. Olin kolmannessa, toisessa ja ekaluokassa ja kahtena päivänä erityisluokassa. Erityisluokka oli ehdottomasti paras kokemus, varmaankin siksi, että nuori opettaja oli puhunut lapsille miun tulosta etukäteen ja valmisteli oppilaille Suomeen liittyviä tehtäviä ja koska luokassa oli rennompi meininki.
Aamupäivät olivat lähinnä äidinkieltä ja matikkaa ja iltapäivät taito- ja taideaineita. Keskellä päivää oli puolentoista tunnin lounastauko, muutoin oli vain yksi tauko sekä aamu- että iltapäivällä. Koulu loppui yleensä klo 16, minkä jälkeen oli kuitenkin vielä "tukiopetusta" niin, että kaikilla tuli varmasti päivän hommat tehtyä.
Oppikirjoja käytettiin todella vähän. Matematiikan kirja oli ja lukukirja. Muutoin tehtiin pääasiassa vihkotöitä monisteiden kera.
Opettaja opetti yleensä samaa luokka-astetta, ekaluokka oli opella kymmenettä kertaa. Ekaluokkalaiset on meidän eskareiden ikäisiä, eli 6-vuotiaita. Ekaluokan opettaja huusi oppilailleen niin, että se kuului hyvin myös viereisiin luokkiin. Vähän jännitti mennä torstaina hänen tunneilleen, jos en kestä penkillä.... Opettaja oli kuitenkin huutamisesta huolimatta hyvin sydämellinen tapaus, eivätkö oppilaat tuntuneet olevan huutamisesta moksiskaan. Varmaan siis ihan ok?!?
Koulu oli hyvin varusteltu ja siellä kävi useita ulkopuolisia opettajia, kuten kaksi erityisopettajaa ja musiikinopettaja ja pari muuta. Lounastauolla oli valvojat ruokalassa (kanttiinissa) ja pihalla. Opettajat ja avustajat pitivät vapaan lounastauon: osa kävi kotona syömässä, osa lämmitti ruuan koululla. Lounas oli joka tapauksessa kaikilla hyvin samanlainen: kolme ruokalajia, myös kanttinissa, jonka hälyineen ja ruokineen kävin kerran testaamassa.
Joka aamuinen rutiini oli ruokalippujen kerääminen ja listan luku: kuka menee kotiin syömään, jollakin oli omat eväät mukana, mutta suurin osa söi kanttiinissa, johon vanhemmat ostivat liput. Hinta oli ymmärtääkseni kunnan tukemana lapsille pari euroa kerta. Opettajille maksu oli n. viisi euroa. Opettajista monikaan ei käynyt siellä syömässä, koska siellä oli niin meluisaa ja kun siitä maksaisi, niin pitäisi syödä koko rahalla ja se taas näkyisi vyötärössä, näin selosti minulle koulun johtaja.
Huomisesta alkaen olen sitten kaksi viikkoa 3-5 vuotiaiden koulussa. Siellä tarvitsisi kuulemma korvatulpat, kun on koko ajan niin kova meteli, sanoivat nämä opettajat ;)
Tämän tarinan sepitti Inkeri
Näitä tarvitset vaihdon aikana
- VIsit Savonlinna
- Visit Finland
- Finnish Vocational Education and Training (VET)
- Samiedun vaihtokohteet
- Englannin kieliset tutkinnon perusteet
- VET video
- Finnish VET in a Nutshell
- OPH esityksiä suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta
- Mitä teen jos sairastun matkalla?
- Samiedun vakuutusturva
- Matkustusohjeita vaihtoon lähtijöille
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Zaragoza, Espanja
Lähdettiin kolmen lähihoitajan porukalla syyskuun lopulla Zaragozaan, Espanjan viidenneksi suurimpaan kaupunkiin. Vaihto kesti kuukauden...
-
Hei vaan. Kerkesimme tosiaan olemaan Maltalla sen verran kauan aikaa, että huomasimme kaikenlaisia käytännön juttuja. Tässä siis muutamia vi...
-
Bonjour! Kolmas viikko harjoittelua Nausicaá Calupsossa (lounasravintola) on lähtenyt liikkeelle. Harjoittelun alussa jännitin mit...
-
Kolmas viikko takana and time to do my weekly check-in... Kaikki hyvin ja ennallaan täällä Prahassa, just alko vika kokonaine viikko ja l...
Meilläkö meteliä? Miten paljon lapsia on ryhmässä?
VastaaPoistaMeilläkö meteliä? Miten paljon lapsia on ryhmässä?
VastaaPoistaKoululuokkien koko vaihteli 20-26 oppilaaseen. Ekaluokassa 24, ens vuonna eskarilaisten määrän mukaan 26 ekalla. Pienryhmässä oli 11 oppilasta, ikähaitari 6-11 vuotta ;) Eskarissa kirjoilla siis 26 ja aikuisia 1+1, mites se mitotus Suomessa menikään?
VastaaPoistaMielenkiintoiselta kuulostaa...kyllä nuo lapset saa kummasti täälläkin ääntä aikaan. Yhtenä aamuna tuli Asematien eskariryhmä samaan bussiin, niin korvatulpat olisivat olleet kova sana. Päivät tuntuvat olevan kovin pitkiä siellä, iltapäivän taito- ja taideaineet varmaan helpottavat päivää?
VastaaPoistaOnpas mukava kuulla teidänkin kuulumisia!!!
VastaaPoista