Kolmas viikko Wightsaarella

Hiya! Aika täällä Wightsaarella on kulunut nopeasti, sekä työn, että vapaa-ajan merkeissä. Sääkin on ollut vähän kuin Suomen syksy - kerran lumisadetta, loput ajasta paistaa aurinko. Tai sataa... 

Kuten Noora blogissaan mainitsi, lumisade sekoitti Wightsaarilaisia sekä muita Brittejä reilusti. Monet liikkeet sulkivat ovensa, ja liikenne putosi ainakin kolmannekseen  normaalista. Fordilla pidimme kuitenkin liikkeen ovet auki lumesta huolimatta. Työntekijät naureskelivatkin, että minullahan olo on kuin kotona. Maaliskuussa sää onkin jo lämmennyt ja parhaimmillan ollaan oltu lähes 15:ssä asteessa.

Kuvat saa suurennettua klikkaamalla.

Työtehtävät Fordin liikkeessä ovat olleet mielenkiintoisia. Pääasiassa autoihin on tehty määräaikaishuoltoja, mutta muitakin tehtäviä on löytynyt. Olemme muun muassa vaihtaneet asiakkaan autoon renkaita ja diagnosoineet muutamia vikoja auton auton multimediajärjestelmään liittyen.

Tällä viikolla olen kuitenkin päässyt työskentelmään korikorjaamon puolella. Siellä tehdään kaikenlaisia korikorjauksia sekä maalauksia. Itse olen muun muassa purkanut Ford Fiestasta puskurin ja etulokasuojan maalausta varten, sekä kasannut ja purkanut puskureita maalausta varten. Purkamisella tarkoitan esimerkiksi sumuvalojen, pysäkointitunnistimien ja paneeleiden poistoa puskureista. 

Vaikka kyseessä on kuitenkin Ford-liike, niin teemme, etenkin korikorjaamon puolella, paljon muitakin merkkejä. Perjantaina aloitin purkamaan kolaroitua BMW:tä. Kuten Fiestastakin, niin tästäkin irroitin etupuskurin. Tähän autoon uusitaan reilusti osia, muun muassa puskuri, lokasuoja, ajovalo, konepelti ja peili. Työt tämän auton parissa jatkuvat vielä tulevalla viikolla.

Etenkin korikorjaamon puolella työskenteleminen on mielenkiintoista, koska osia purkaessa tulee selvittää, miten kukin osa irtoaa sitä hajottamatta. Erot eri autojen kohdilla voivat olla suuria, mikä tekee työstä vaihtelevaa, eikä saman asian toistoa ole liikaa. Osa ehjistä osista tulee tottakai saada takaisin autoon sitä kasatessa. Korikorjaamossa myös sekä työntekijät, että työnjohto ovat auttavaisia ja mukavia, kuten kuuluukin. Pelkästään tämä tekee jo työn tekemisestä mieluisaa, sillä avun kysyminen ei ole ongelma, ja työtahdinkin saa pääasiassa määrätä itse, kunhan tekee annetut tehtävät huolella eikä laiskottele.

Wightsaarella on ollut mukava asua ja tässä vaiheessa englannin puhumiseen on täysin tottunut. Kaupungilla asioidessa englantia puhuu jo luonnostaan, eikä kaikkea tarvitse miettiä ekana suomeksi. Sääkin alkaa vihdoinkin olla odotusten mukainen. Onko täältä pakko lähteä ja mihis se lentolippu katosikaan... 😉

- Saku-Petteri Paakki