Sisustusopintoja Prahassa: 4. viikko

Moi!

Nyt kun on palattu Suomeen ja joulukin on jo ohi, niin on vihdoinkin aikaa palata Prahan viimeiseen viikkoon. Siihen kuului paljon odottelua, turhautumista, epätoivoa ja pölyä, mutta kaikesta selvittiin lopulta kuitenkin.

Viimeisellä kouluviikolla tapahtui siis seuraavaa:

Maanantai oli aikamoinen sillisalaattipäivä. Aluksi korjasin muutamat virheet SketchUp-töistä, sitten etsin public domain-valokuvia lentokentästä  tarkoituksenani lisätä penkkini 3D-luonnos kuvaan myöhemmin, kokeilin SketchUpissa Match Photo-toimintoa, mutten päässyt siitä pidemmälle. Seuraavaksi opettaja toikin styroksia, josta teen pienoismallini betoniosat - hahmottelin penkin osien mallia paloihin. Sen jälkeen otimme kopioita valmiista piirustuksista ja aloin värittämään aksonometrista kuvausta.

"betoni"

 

Tiistaina väritin aksonometrisen loppuun ja tein siihen varjostuksia. Sen jälkeen yritin itsenäisesti löytää internetistä tietoa siitä, kuinka SketchUpissa luodun esineen saa liitettyä valokuvaan oikeassa perspektiivissä odotellessani opettajaa/opastavia oppilaita, mutta en päässytkään tekemään koko valokuvaan siirtoa ollenkaan (opettajan mielestä se ei ollut tarpeellinen, itse olisin kuitenkin halunnut tämän tekniikan oppia), vaan leikattiin ja hiottiin opettajan kanssa vaahtomuovista pienoismallin betoniosat, jonka jälkeen liimasin selkänojan kiinni alaosaan.

 

Keskiviikkona muokkasin SketchUp-suunnitelmiani saadakseni ne pdf-muotoon kaksiulotteisina kuvina ja tulostin tuotokseni A3-paperille. Pienoismallin puuosat oli vasta tekeillä, joten en päässyt jatkamaan sitä, enkä enää edes muista mitä opettajaa odotellessani tein. Luultavasti yritin taas itsenäisesti etsiä ratkaisua siihen valokuva-asiaan. Muilta sisustusopiskelijoilta ei voinut kysyä apua tänäkään päivänä, kun he olivat muissa opinnoissa ja olin yksin koko päivän luokassa. Toimettomuus turhautti ja pääsin lähtemään kotiin kun ei ollut mitään mitä olisin voinut tehdä.

Epätoivo pienoismallin valmistumisen suhteen alkoi ottaa otetta...

Torstaina sain printeille ja piirustuksille kannet, kasasin siis "portfolion" työstäni. Puuriu'ut oli vihdoin tehty, joten jatkoin pienoismallin tekemistä sahaamalla ne osiin (yht. noin 130 kappaletta koko pienoismalliin). "Betoniosan" selkänoja jäi liian paksuksi kielimuurin takia, joten jouduin muokkaamaan suunnitelmaani ja tekemään laskelmia sekä leikkaamaan lisää osia, joten selkänoja ei ole siis ihan kuten piirustuksissa. Kun istuinosan kappaleet oli sahattu, niihin porattiin reikä tukirakennetta varten. Lopuksi hioin kaikki sahaamani kappaleet. Olin ajatellut saada koko pienoismallin valmiiksi torstaina ja jäin koululle pitemmäksi aikaa kuin yleensä, mutta kun olin saanut kaikki osat hiottua vasta puoli viiden aikoihin, päätin lähteä kotiin ja jatkaa loppuun seuraavana päivänä. Turhauttavan hidasta hommaa!

 

Kaikki palat vihdoin sahattuina ja hiottuina!

Perjantaina homma siis jatkui istuinosan kasaamisella pujottamalla puupalaset tukirakenteisiin. Opettaja kävi poraamassa valmiiseen istuinosaan reiän roskista varten, sitten reiän reunoja vielä hiottiin ja viilailtiin ja lopulta pääsin liimaamaan istuinosan kiinni vaahtomuovialustaan. Seuraavaksi liimasin puuosat selkänojaan ja kun se oli valmis, oli vielä sahattava palat roskiksen kantta varten ja liimattava nekin paikoilleen. Kun koko pienoismalli oli valmis, liimattiin vihreä kartonki vanerilevyn päälle ja pienoismalli siihen. Sisäinen perfektionistini itkee verta kun siitä ei täydellistä tullut, mutta olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain koko pienoismallin valmiiksi.

Kaikki oli vihdoinkin valmista, joten jäljellä oli enää projektin esittely maanantaiaamuna vararehtorille ja meidän kolmen suomalaisen opiskelijan ohjaaville opettajille. Aluksi kerroimme hieman itsestämme ja taustoistamme ja sitten esittelimme projektimme alusta loppuun, joten esittelin oman projektini luonnoksista ja inspiraationlähteistä valmiisiin piirroksiin ja printteihin (ota siis kaikki mahdollinen mukaan esittelytilanteeseen ja valmistaudu kertomaan vähän projektisi vaiheista etukäteen!). Meinasin unohtaa esitellä pienoismallini ihan kokonaan, kun tuntui, että olin siinä vaiheessa jo kertonut kaiken kun olin puhunut niin paljon, mutta tajusin onneksi kuitenkin esitellä senkin ja kertoa sen tekovaiheista. Esittelyjen jälkeen saimme vararehtorilta allekirjoitetut learning agreementit ja osallistusmistodistukset, jonka jälkeen kävimme yhdessä tuumin lähikaupasta hakemassa opettajillemme vielä pienet kiitokset suklaan ja kukan muodossa ja kävimme vielä antamassa ne opettajillemme ennen kotiin lähtöä.

Kaiken kaikkiaan kuukausi Prahassa oli todella antoisa ja opin mielestäni paljon uutta, samalla kun pääsin muistelemaan vanhoja jo opittuja asioita (aksonometrinen ja perspektiivipiirtäminen). Projekti oli aika työläs ja haastava jo pelkästään kielimuurin takia, mutta sain kuitenkin lopulta kaiken valmiiksi. Suosittelen kaikille sisustusopiskelijoille vaihtoon lähtemistä Prahaan! Reissuun lähteminenkin oli tosi helppoa sen jälkeen kun apuraha oli myönnetty, kun lentoliput kaikille meille neljälle hankittiin koulun kautta ja meidän hommaksi jäi vain majoituksen hankkiminen ja itsemme lentokentälle saaminen lähtöpäivänä. Alkuvalmisteluihin kuului totta kai myös paperitöitä ja lähtövalmennusta sekä englannin tasotesti. Paikan päällä piti hoitaa paperiasiat kuntoon (learning agreement, student assessment form ja Europass) ja nyt matkan jälkeen enää on täytettävä palautelomake ja tehtävä englannin tasotesti uudestaan. Nämä ovat kuitenkin pieni hinta maksettavaksi siitä, mitä kokemuksia vaihtoajalta voi saada.

Loppuun vielä pari vinkkiä ja huomioitavaa asiaa:
- ainakin sisustuspuolella opettajilla on vain tapana pyörähtää luokassa kurkkaamassa opiskelijoiden edistymistä, joten varaudu odottamiseen ja ota mukaan pitkä pinna jo kielimuurinkin kannalta
- koska ei voi tietää mitä koulussa tulee tekemään, kannattaa ottaa mukaan ainakin luonnospaperia, värikynät, tussit, skaalatikku, harppi ja muita viivoittimia  ja tietokoneeseen voi ladata SketchUpin valmiiksi jo Suomessa (itselläni oli mukana myös liimaa, vesivärit, vahaliidut, sakset ja maalarinteippiä ja melkein kaikkea tuli käytettyä)

- tsekkiläiset ovat vieläkin varovaisempia englannin puhumisessa kuin suomalaiset: rohkeasti siis suu auki, hyvin kaikki oppilaat tuntui minuukin ymmärtävän, vaikka itse eivät uskaltaneetkaan englantia puhua, ja apua sain aina kun pyysin

- älä vie tuliaisena kouluun Fazerin Geishaa - sitä myydään Tsekissä!
- Netflix ei ole saatavilla vielä Tsekissä, varaa siis vapaa-ajalle jotain muuta tekemistä

- julkisen liikenteen aikatauluja voi etsiä täällä: http://www.dpp.cz/en/
- Tsekissä palvelualoilla työskentelevien ihmisten ei odoteta olevan ystävällisiä, älä siis ota itseesi tympeitä tarjoilijoita tai kaupan kassoja - se on vain erilainen tapa palvella asiakasta eikä hymyttömyys välttämättä ole huonoa palvelua

Tässä siis kaikki miun vaihtoajalta. Kiitos kaikille, jotka näitä juttuja kävitte lukemassa!

- Marika