Ensimmäinen viikko Zaragozassa

Hola todos en Finlandia!

Ahora estamos bastante bien. Mutta eipä ollu samanlaiset fiilikset viime viikon aikana. Kyllähän se kulttuurishokki iskee ja meille se tuli rajusti päin naamaa torstaina, kun tutustuimme perushoitoon kumpikin  oman hoitoapulaisena mukana. Suomen mittapuulla hygienia on täällä reippaasti miinuksen puolella. Esim. likaiset vaipat viskellään lattialle samaan kasaan likaisten vaatteiden ja pyyhkeiden kanssa. Vasta, kun asukas on pesty ja puettu, vaipat kerätään roskapussiin ja sitä pussia kierrätetään huoneesta toiseen. Ja samalla tavalla joka huoneessa, vaipat ensin lattialle!
Asukkaan pesu onkin luku sinänsä. Pesuvatiin otetaan vettä, siihen reippaasti pesuainetta. Vettä loiskautetaan reilusti asukkaan päälle ja aletaan jynssätä.. Sänkykin kastuu, mutta ei näyttänyt haittaavan. Sitten kuivataan pyyhkeellä ja kovalla vauhdilla puetaan asukas. Lopuksi asukkaan päälle ja vuoteeseen lorautetaan reilusti hajusteita.
Kyllä hoitoapulainen puhuu asukkaalle koko ajan eli mykkänä ei työtä tehdä. Vauhti on hirvittävän kova ja ensimmäinen tauko on vasta 12. jälkeen. Sen jälkeen alkaakin ruuan jako ja ruokailussa avustaminen.
Niin joo, käsidesiä ei käytetä ja käsiäkin pestään aika harvoin. Hanskoja sentään käytetään.

On kyllä sanottava, että tosi hyvä, ettei perushoidossa tarvitse olla pitempään. Itse olen nyt fysioterapiaosastolla ja Ella toimintaterapian puolella. Fysioterapiassa on mielenkiintoista ja minullekin entisenä kuntohoitajana aika paljon uutta. Paljon on spastisia asiakkaita, joiden raajoja pitää venyttää. Ultraäänilaite on tuttu. N.s. kippilautaa käytetään paljon, jotta pyörätuolissa istuvat asukkaat pääsevät pystyasentoon. Nostolaitteita käytetään aina tarvittaessa, samoin kyllä perushoidonkin puolella.
Sairaanhoitajien kanssa olen päässyt tutustumaan trakeakanyylien vaihtoon ja puhdistukseen. Ja olen pistänyt muutaman kerran hepariinin. Sekin tehdään täällä ihmeen huolettoman tuntuisesti.

Kaikki ovat kyllä tosi ystävällisiä meitä kohtaan, niin henkilökunta kuin asukkaatkin. Ja jotkut puhuvat englantia. On aika rankkaa pinnistystä, kun pitää miettiä koko ajan vierailla kielillä. Mutta on ollut niin hyvä huomata, että Espanjan kielen taidoistani on oikeasti hyötyä.
Perjantaina tapasimme toimintaterapian puolella vapaaehtoistyöntekijän, joka puhuu englantia hyvin. Mikä ilo olikaan oikeasti keskustella täällä. Ja hän käänsi puhettani työntekijöille espanjaksi.

Perjantai-iltana olimme tosi väsyksissä. Kävimme kotimatkalla tutustumassa kaupungin kuuluisimpaan nähtävyyteen, Pyhän Pilarin kirkkoon. Eipä pysty sanoin kuvailemaan sitä loistoa ja kauneutta, mikä sisäpuolelta löytyi!!
Ella nukkui univelkoja pois viikonloppuna ja itse kävelin paljon. Pyykkikoneen toimintakin on tullut testattua.
Ei tää alku ole meille ihan helppoa ollut. Olemme kumpikin niin kovia ikävöimään rakkaita ihmisiämme. Mutta kyllä tämä tästä lähtee. Tänään alkoi jo toinen viikko ja oli mukava päivä.
Lähes kesäisiä terveisiä kaikille Suomeen 😄 toivottelee Tuija