Minnehän sitä lähtisi :) ?

Hakuaikaa on vielä tämä viikko jäljellä, hakulomake Wilmassa.

Tere!

                                                                         

Terveisiä Tallinnasta! Kuukausi on hurahtanut ja arkikin täällä on ruvennut rullaamaan. Kulttuurishokiltakin on vältytty, sillä itsestäni on tuntunut siltä etten olisi Suomesta poistunutkaan. Vaikka joutuuhan täällä englantia puhumaan suurimmaksi osaksi. Viron kielikylpyyn olen sen verran päässyt makuun, että olen opetellut perustervehdykset sekä muutamia lauseita ja sanoja. Sanoisin, että viro on suomalaiselle hyvin hämäävä kieli, sillä saatat ymmärtää mistä puhutaan, mutta et kuitenkaan voi olla täysin varma tarkoittaako joku sana samaa viroksi ja suomeksi. Hyvin on kuitenkin pärjätty. 

Olen työharjoittelussa siis oopperalla ja aloitin harjoittelun lavastepuolella Sofian kanssa, josta hän kirjoitti viime blogi-postauksessa. Siirryin maskeerauspuolelle vasta 15.8 ja siellä olen viihtynyt myös hyvin. Ensimmäisenä päivänä tutustuin maskipuolen työntekijöihin sekä työtiloihin, sanoisinko että oli pehmeä aloitus. Siellä on kaksi maskihuonetta esiintyjille, toinen on miehille ja toinen on naisille. Yhdessä huoneessa on max. 4 maskeeraajaa töissä. Työryhmämme on todella mukava ja he ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Muutama heistä puhuukin hieman suomea, muuten mennään englannilla. Töihin menemme yleensä n. 2h ennen esityksen alkua. Työaikani painottuu yleensä iltaan, menen  siis töihin vasta 4 tai 5 maissa ja pääsen joskus 10 jälkeen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että aamut ovat vapaat. Nyt olen ollut mukana mm. Viulun soittaja katolla-, Burantinon sekä My Fair Ladyn esityksissä. Hiuksia olen saanut laittaa todella paljon, kiinnitellä peruukkeja sekä meikkailla esiintyjiä. Ja muuta tekemistä on yleensä peruukkien huoltaminen (kampaaminen, peseminen, rullaaminen tms.). 

Kaupunkiin on keretty tutustua kuukaudessa aika hyvin. Keskustaanhan tulee mentyä melkein päivittäin harjoittelun takia. Tallinnassa on myös laaja valikoima kirpputoreja, tosin suurin osa on melko vaatepainotteisia, mutta itse olen ainakin muutamia löytöjä tehnyt. Myös upeassa vanhassakaupungissa on tullut pyörittyä. Vinkkinä kannattaa vierailla upeassa Maiasmokk - kahvilassa, joka on viron vanhimpia kahviloita. Se on todella suosittu paikka turistien keskuudessa, mutta sanoisin että se on käymisen arvoinen paikka, etenkin jos historian havina kiinnostaa. Vanhassakaupungissa sijaitsee myös NUKU eli nukketeatterimuseo. Museossa pääset tutustumaan nukketeatterin historiaan sekä näkemään teatterinukkeja ympäri maailmaa. Museo oli todella hauska ja mielenkiintoinen kokemus, suosittelen lämpimästi vaikka nuket ei olisikaan se ykkösjuttu.

Olemme käyneet myös Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa (Tallinna Botaanikaaed), joka on n.10km päässä keskustasta. Kätevästi sinne pääsee julkisilla. Siellä on siis laaja ulkoalue jossa on metsikköä, pieniä lampia sekä kukkaistutuksia, niistä voikin nauttia menemällä vaikka piknikille tai ihan vain kävellen. On mahdollista vierailla tv-tornissa, mutta se lisää lipun hintaa. Alueelta löytyy myös suuret kasvihuoneet jossa on ympäri maailmaa erilaista kasvillisuutta. Ihan käymisen arvoinen kohde, saa päivän varmasti hyvin kulumaan.  

  

Nägemist!

Sonjan ja Iiriksen vinkit vaihtoon lähteville

Kun takana on kaksi vaihto-opiskelijana vietettyä työssäoppimisjaksoa Espanjassa, pystyvät Sonja ja Iiris kertomaan kokemuksella muutaman vinkin. Eli jos olet lähdössä vaihtoon opiskelujesi aikana:

• Älä oleta että muissa maissa asiat olisivat samalla tavalla kuin Suomessa. Elintasot ovat usein erilaiset.
• Varaudu, että kulttuuri on erilaista, samoin kommunikointi. Eri maissa käyttäydytään eri tavalla.
• Ihmiset ovat kilttejä, mukavia ja avoimia, mutta voivat olla myös tulisia sieluja.
• Kun menee vaihtoon, mennään tekemään töitä. Ei kannata odottaa liikaa vapaa-aikaa.
• Kannattaa joustaa, jotta työpaikka säilyy.
• Kannattaa puhua mahdollisimman paljon, joten älä ujostele. Mitä nopeammin ja enemmän juttelee muiden kanssa, onnistuu paremmin töissä ja tulee itsevarmempi olo.
• Parempi olla hullu kuin tylsä.

Matkailun opiskelijat Sonja ja Iiris ovat loistaneet Espanjan lisäksi  myös mediassa!!!

Lukekaa  SAMIedun www -sivuilta ihana juttu, josta vinkit on kopsattu. Itä-savo -lehden toinen juttu on myös piristävää luettavaa

Minusta ihaninta noissa jutuissa oli se miten tytöt kokevat kasvaneensa ja se totisesti myös näkyi ulospäinkin. Hankaluuksia oli, ihmettelyä ja vähän panikointiakin, mutta lopulta takaisin palasi kaksi aikuista matkailun ammattilaista. Mieletöntä!




Anne-Mari

Tere!

Ensimmäinen viikko Virossa alkoi meidän molempien osalta mielenkiintoisesti. Mutta alkupäivien seikkailujen jälkeen arki on sujunut tasaisesti. Olemme siis harjoittelussa Viron Kansallisoopperassa, jossa olemme osallistuneet The girl of the golden west-oopperan lavasteiden valmistukseen. Oopperan on säveltänyt Puccini ja se perustuu David Belascon kirjoittamaan näytelmään.

Itse työpäivät ovat tuntuneet minusta melkein lomailulta hektisen oopperakesän jäljiltä, mutta toivottavasti tahti kiihtyy mitä lähemmäs ensi-iltaa mennään! Työkulttuuri oopperan sisällä tuntuu melko samalta kuin mihin on Suomessa tottunut, vaikka onkin harjoittelija, niin on silti tasa-arvoinen muiden työntekijöiden kanssa.

Aloitimme harjoittelun Brusanin liimaamisella. Itselle kyseinen materiaali oli uusi tuttavuus. Liimatut palat lähetettiin muualle maalattavaksi, sillä lavaste on niin suuri, ettei sitä pysty työstämään oopperan tiloissa. 

Useimmat päivät ovat kuitenkin kuluneet lavasteisiin tulevien "puulautojen" valmistamisella.  Niihin on käytetty pva-liima ja dicaperl -sekoitusta, johon on sitten tehty puunmukailuja kumityökaluilla. Valmis pinta on maalattu vedellä, johon on lisätty pigmenttiä. Revimme myös viskoosivalmisteista valkoista materiaalia, jonka värjäri on sitten myöhemmin värjännyt kuivuneen heinän eri sävyiksi. Kuvia Viron Kansallisoopperasta voi nähdä instagramista täältä ja täältä.

Muuta kulttuuria olemme päässeet näkemään Vanhassakaupungissa, jonne soljuimme muiden turistien sekaan. Kävimme Teatteri- ja musiikkimuseossa, joka käsittelee Viron musiikki- ja teatterihistoriaa. Oppaana toiminut Iivi kertoi innoissaan siitä meille englannin, viron ja suomen kielen sekoituksella. Kävimme myös Oopperalla katsomassa esityksen Viiuldaja katusel (Viulunsoittaja katolla) joka oli kauniisti lavastettu, viihdyttävä ja paikoin tunteikas. Jos Tallinnaan saapuu, kannattaakin ehdottomasti vierailla Oopperassa, sillä liput ovat erittäin edullisia (ja esityksissä on myös englanninkielinen tekstitys) kaupungissa tuntuu myös jatkuvasti olevan erilaisia tapahtumia, tai ainakin katukuvassa näkyy paljon mainoksia niistä. Jos ei kuitenkaan ehdi linja-auton ikkunasta bongata kaikkia kulttuuririentoja, hyvä sivusto niiden selaamiseen on esimerkiksi http://culture.ee/en/. Itse pidän myös kirpputoreilla kiertelystä, mutta harmikseni kierrätys ei tunnu täällä olevan ihan samalla tasolla kuin Suomessa ja kirpputoreilla myytävät vaatteet tuntuvat hintavilta verrattuna siihen mihin on tottunut. Mutta esimerkiksi Humanalla on liikkeitä ympäri Tallinnaa ja Uuskasutuskeskuksissakin kannattaa käydä. 

Varsinaiseen kulttuurishokkiin täällä ei mielestäni voi törmätä. Oman asuinpaikkani lähellä on 24h aukioleva Prisma ja joka nurkan takaa tuntuu löytyvän Hesburger. Ehdotonta sielunsukulaisuutta virolaisten kanssa voi myös kohdata julkisessa liikenteessä: ihmisten elekielestä pitää tulkita milloin he ovat jäämässä pois kyydistä (puhelin laitetaan laukkuun, yms.) mutta kuten jäyhät suomalaiset, myös virolaiset ovat tarvittaessa auttavaisia. 

Liikkuminen julkisilla on kaupungissa vaivatonta, sillä linja-autoja, ratikoita ja johdinautoja kulkee jatkuvasti. R-kioskeista saa vihreitä smartcardeja, joille voi ladata arvoa tai aikaa, jolloin voi matkustaa rajoituksetta kaupungin sisällä. Kuukauden kortti maksaa 25 euroa ja kortista saa 2 euron pantin takaisin, kun sen palauttaa kaupungista poistuessa takaisin asemilla sijaitseviin R-kioskeihin. Itse olen tykännyt käydä maisemaretkillä milloin minnekin päin kaupunkia. Pidän erityisen paljon virolaisesta arkkitehtuurista. Paljon vanhoja, melkein hylätynnäköisiä rakennuksia on säilytetty uusien rakennuksien vieressä tai vanhat rakennukset on otettu osaksi uutta. En tosin ole vielä ymmärtänyt kuinka näitä katuja pitäisi lukea, sillä samannimisiä katuja lähtee moneen eri suuntaan.

Viron kielen ymmärtäminen on kuin aliasta pelaisi, aika pitkälle saattaa päästä pelkästään päättelemällä. Kuitenkin on myös paljon riskisanoja, joiden merkitys on täysin erilainen kuin kotomaassa. Hyvänä esimerkkinä kaupassa usein toistuva kuulutus ära raiska raha. Ihmisten keskusteluissa en kuitenkaan ole pysynyt aina perässä, sillä meillä jokaisella on omanlaisemme puhetyyli. Olen kuitenkin tykännyt kuunnella Raadio Elmaria, joka soittaa vain virolaista musiikkia ja useimmilla juontajilla on selkeät puheäänet. 

Nägemist!

Fuerteventura 13. - 17.3.2018

Viime kevään aikana oli viisi SAMIedun matkailualan opiskelijaa työssäoppimassa Fuerteventuralla, Kanarian saarilla. Heidän harjoittelujaksojensa pituus oli 2-6kk ja he työskentelivät eri hotelleissa vapaa-ajan ohjaajina, vastaanottovirkailijoina ja tarjoilijoina.
Vierailuni aikana tutustuin heidän työpaikkoihinsa ja tapasin heidän työpaikkaohjaajiaan
sekä työpaikkoja välittävän organisaation edustajan.

Työnantajien kanssa keskustelimme mm. siitä, mitä he odottavat työntekijöiltään sekä suomalaisen ja espanjanjalaisen kulttuurin välisistä eroista, joihin pitää ehdottomasti tutustua ennen vaihtoon lähtöä. Lisäksi on huomioitava mm. asumisolot, joiden taso vaihtelee ja sopeuduttava erilaisiin työaikoihin ja -tapoihin. Fuerteventuralta on mahdollista löytää työssäoppimispaikkoja myös mm. liiketalouden alan opiskelijoille.
Kaiken kaikkiaan Fuerteventura on mahtava työharjoittelupaikka, kun matkalaukkuun pakkaa iloista mieltä, ahkeruutta, taitoa sopeutua erilaisiin työ- ja elinolosuhteisiin sekä paljon aurinkovoidetta! :)

Ibiza

¡Hola!

Täällä ollaan Espanjassa edelleen, Fuerteventuralta hotelli vaihtui toukokuun aikana Menorcalle, josta muutaman viikon jälkeen siirryttiin Ibizalle. Näiden neljän kuukauden aikana on siis koettu paljon ja nähty monia eri paikkoja ja kierretty kolme eri saarta. Arki rullaa mukavasti ja päivät menee nopeasti, enää pari viikkoa työharjoittelua jäljellä. Työrytmi tuntuu jo normaalilta, töitä on siis aamulla, iltapäivällä ja illalla. Tässä hotellissa työskentelen pääasiassa lasten kanssa järjestäen aktiviteetteja Miniclubilla, iltaisin toki myös aikuisten kanssa. Menorcalla oli hieman erilaista, siellä hotellissa ei ollut ollenkaan lapsia, ja järjestimme myös kävelyretkiä eri nähtävyyksiin ympäri kaupunkia, mitä en muissa hotelleissa vielä ollut tehnyt.

Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut unohtumaton, joka viikko näkee ja kokee jotain uutta ja joka päivä tutustuu uusiin ihmisiin, ja varmasti tämän reissun jälkeen palaan vielä takaisin Espanjaan!

-Reeta

Pitäisikö sinun kertoa Suomesta ja suomalaisesta koulutuksesta ulkomailla?

Kohti merkittävää osaamista hankkeessa havaittiin, että aika usein ulkomaan jaksolle lähtevät opiskelijat ja opettajat joutuvat vaikean tilanteen eteen, kun pitäisi kertoa Suomesta ja suomalaisesta koulutuksesta englanniksi. Näitä asioita ei niin kotona ajattele, eikä aineistoa tai sanastoa ehkä ole myöskään kertynyt. Tähän tarpeeseen hankkeessa tehtiin ohjevideoita siitä miten esimerkiksi voisi kertoa Suomesta, Suomen  koulutuksesta, luonnosta, ruokakulttuurista, urheilusta, historiasta ja politiikasta jne. Videoita on 11 ja ne on koottu tähän Thinglink kuvaan ja youtube soittolistalle




Samaisen hankkeen tuloksena on syntynyt paljon kieli- ja kulttuurivalmennusmateriaalia joka löytyy täältä