English, s'il vous plaît?

Viimeinkin pääsimme kirjoittamaan blogia, on ollut vähän teknisiä ongelmia ja tätäkin kirjoitamme epätoivoisesti kännykällä. Ei olla saatu kännykän nettiä jaettua tabletteihin, joten näillä mennään.

Helsingissä lentokentällä kaikki meni paremmin kuin hyvin, pääsimme alle puolessa tunnissa turvatarkastuksista, lähtöselvityksistä sun muista ja hengailimme kentällä pari tuntia. Lentokin sujui ongelmitta, samoin taksimatka Gare de Bercyn juna-asemalle jossa ongelmat vasta alkoivat. Olimme asemalla puoli kahden maissa, ja ostimme liput neljältä lähtevään junaan. Parin tunnin kärsimättömän odottelun jälkeen lähtevien junien taululla luki "Supprime". Mehän ranskaa taitamattomina emme ymmärtäneet mistä on kyse, mutta kanssamatkustajien ilmeistä osasimme jo päätellä paljon. Epäilyksemme vahvistuivat kun menimme infoon kyselemään: juna oli peruttu ja seuraava lähtisi tunnin kuluttua.

Moulinsissa oli kova myrsky joka oli ilmeisesti kaatanut puita junaradalle, joten loppujen lopuksi kolme junaamme peruttiin. Olimme jo valmiita jäämään Pariisiin jos iltaseitsemältä lähtevä viimeinen junamme peruttaisiin. Mutta onneksi se oli vain myöhässä, ja pääsimme kahdeksan maissa vihdoin ja viimein liikkeelle. Juna pysähteli matkan varrellakin paljon, ja loppujen lopuksi olimme vasta kahdeltatoista perillä Moulinsissa jossa meidän olisi pitänyt alun perin olla jo kuudelta.

Tiistaina ei ollut onneksi töitä, mutta tapasimme viimein Ranskan yhteyshenkilömme Gaellen joka esitteli meille toppipaikkamme ja kaunista Moulinsin kaupunkia. Keskiviikkona Ellinooralla oli ensimmäinen työpäivä, ja Nooralla vapaata.

Ellinooran työpaikka Oia Beauté on kosmetiikkaliike jossa on myös hoitola. Ensimmäinen viikko meni tuotteisiin ja paikkaan tutustuessa koska siellä on monia eri ranskalaisia kosmetiikkamerkkejä perinteisten Diorin ja Lancomen lisäksi. Työpaikalla on toinenkin harjoittelija joka on esitellyt Ellinooralle paikan monia eri hajuvesiä monien muiden tuotteiden ohella. Ellinoora pääsi myös seuraamaan LPG-hoitoa sekä kulmien vahausta.

Nooralla oli ensimmäinen viikko eri hoitolassa kuin loppuaika tulee olemaan. Ensimmäinen hoitola Algae Marine oli yhden naisen pitämä hoitola jossa oli monia erilaisia laitteita ja hoitoja (mm. hamam-sauna, solarium, kylpyjä, vahauksia). Noora pääsi seuraamaan vahauksia, kasvohoitoja, hamam-saunan käyttöä sekä kokovartalohierontaa. Vielä ensimmäisellä viikolla ei siis kumpikaan meistä ole päässyt tekemään juuri mitään, mutta on ollut mielenkiintoista seurata hoitoja joista monet ovat aivan erilaisia kuin Suomessa.

Kotimme täällä Moulinsissa on kiva kaksikerroksinen talo, jonka yläkerrassa on kummallekin omat tilavat makuuhuoneet joissa muuten vaatimattoman kalustuksen lisänä on mukavat isot sängyt. Alakerrassa on keittiön ja olohuoneen yhdistelmä sekä pieni kylpyhuone suihkukopilla. Kodistamme löytyy kaikki tarvittava - ainoastaan uuni puuttuu joten tämän reissun aikana tulee kokkailtua kaikki sapuskat hellalla.

Ensimmäisellä viikolla Elliksen sisko ja pari ystävää tuli kyläilemään luoksemme, ja kävimmekin heidän kanssaan tutustumassa kaupunkiin, shoppailemassa ja katselemassa paikallisia nähtävyyksiä. Ranskalainen pikkukaupunki on ottanut meidät hyvin vastaan, eikä kummallakaan ole vielä ollut yhtään koti-ikävä, päinvastoin! On ollut todella mukavaa, kaupunki on kaunis ja säät ovat suosineet; lämpötila on joinakin päivinä ollut parinkympin luokkaa ja melkein joka päivä ollut aurinkoista.

Kirjoitellaan loppuviikosta sitten lisää :)

À bientôt!
💕 Noora & Ellinoora

PS. Kännykällä ei nyt vielä ainakaan saatu kuvia tähän mukaan, mutta saa nähdä jos saisimme tabletit vaikka toimimaan...

Tallinna 1. viikko

Terveiset Tallinnasta, ensimmäinen viikko takanapäin!

Saavuin viime perjantaina aamulautalla Helsingistä Tallinnaan, matka sujui nopeasti.

Majoitun opiskelija-asuntolassa lähella Kadriorgi-puistoa. Asun yhdessä kahden kivan musiikinopiskelijan, virolaisen Annin ja liettualaisen Sandran, kanssa. Anni, joka soittaa lyömäsoittimia ja laulaa, on lähdössä Erasmus-vaihtoon ja hänen opettajansa kannustaa kovasti lähtemään Suomeen!

Viikonloppu meni kaupunkiin tutustuessa, kävin katsomassa reitin työharjoittelupaikalle Rahvusooper Estoniaan, eli Viron Kansallisoopperaan. Ooppera sijaitsee aivan kaupungin keskustassa Estonia puiestee 4:ssä, ja asuntolalta töihin kävelee parissakymmenessä minuutissa.

Maanantaina aloitin työt klo 10:00, ja vastassa oli Kristel, joka esitteli minulle lavastus- ja tarpeisto-osaston (jota täällä kutsutaan dekoratsioonialaksi) eri työtilat. On suuri maalaussali, jossa tehdaan fondeja, työtupa, jossa rakennetaan lavasteita, tarpeistovalmistushuone ja puutyöpaja puuseppineen. Nämä tilat sijaitsevat eri kerroksissa ja jokaisessa on luukku, josta vinssillä voidaan laskea ja nostaa lavasteita lavalle. Työtilat ovat hyvät, mutta tilaa voisi kuulemma aina olla lisää.

Kun olin saanut kulkukortin pääsinkin heti töihin. Osastolla on myös kaksi muuta harjoittelijaa, Andra ja Erleen, joiden kanssa työskentelen. He ovat aloittaneet noin kuukausi sitten, ja onkin kiva etta heiltä voi kysellä työskentelystä tai virolaisesta kulttuurista yleisemminkin. Meitä ohjaavat Maire ja Liina, joka puhuu suomea!

Tällä viikolla olemme työskennelleet lähinnä Giselle-balettiin tulevien lavasteiden parissa (valitettavasti en voi laittaa kuvia nettiin). Maanantaina kiinnitimme pensasfondeihin verkkoja, joihin liimasimme irtolehtiä. Lavastukseen kuuluu myös pieni mökki, johon pääsimme tekemään ikkunan ja ovenpuitteita, sekä  kattopaanuja ohuesta "retkipatja" -materiaalista ja lakanakankaasta. Lakanakankaasta ja liimasta teimme myös puunrungon rosoista pintaa. Perjantaina liimasimme fondikankaita taustakehikoihin, jotka oli tehty alumiinista ja kennomaisesta muovista, olivatkin tosi kevyitä kokoonsa nähden! Pari kertaa meidät myös hälytettiin lavalle tekemään pieniä korjauksia valmiisiin illalla esitettäviin lavastuksiin.

Töitä meillä on arkisin kello kymmenestä neljään, eli aikaa on ollut myös kulttuuririentoihin, niistä ehkä enemmän ensi viikolla!

Olen viihtynyt kyllä kaikinpuolin tosi hyvin, tekemistä on ollut, olen oppinut paljon uutta ja kaikki ovat ottaneet tosi ystävällisesti vastaan!

Skive, viikko 3

Taas on viikko menny, ja aika tuntuu tosissaan loppuvan kesken. Mie nautin täällä olosta ihan sikana ja ihmiset joihin oon tutustunu on aivan uskomattoman ihania! 💓'

Maanantaina olin töissä ja olo oli vähän heikko, aattelin että oon vaan väsyny, mutta maanantai-tiistai yönä iski kuume! Olin siis tiistain ja keskiviikon toipilaana asuntolassa. Täällä on nyt liikkeellä jonkunnäkönen danish flu...

Miusta oli ihana huomata, että ihmiset täällä oli huolissaan ja tarjos apua, esim. olivat valmiita hommaamaan lääkäriaikaa, käymään kaupassa jne. Jotenkin tuli yllätyksenä taas tanskalaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus muita ihmisiä kohtaan!

Torstaina olin siis valmiina töihin ja sain taas niputtaa kaapeleita kaapelihyllyihin, ja perjantaina oli samaa hommaa, easy week, mutta taidan ruveta olemaan aika hyvä niputtamisessa!! :D

Käytiin torstaina luistelemassa asuntolan nuorten kanssa, harmikseni en tajunnu ottaa kuvia, mutta jos jollain niitä löytyy niin lisäilen myöhempiin blogikirjotuksiin! :)

Niputusta, niputusta!

Viikonloppuna käytiin kattoo vähän Skiven yöelämää ja sain taas tutustua uusiin ihaniin ihmisiin!

Pakko on hehkuttaa koko ajan tätä ihmisten ystävällisyyttä, oon saanu ihan mielettömästi uusia kavereita. Ja tiiän että miulla on täällä paikka, jos ja KUN vierailen täällä uudemman kerran!

Tän viikon  blogikirjotus jää vähän lyhyeks, mutta onpahan sit enempi kerrottavaa koto Suomeen ;)

-Niina

Va bene, va bene.

Reilu kaks viikkoa Rietissä elämistä takana. Nyt alkaa olla jo jotenkin sisällä tässä elämässä, vaikka kieli tuottaa edelleen haasteita. Vaikka nyt alkaa huomata, että alkaa tunnistaa sanoja ja saada selvää lauseista, niin italialaiset puhuu niin järkyttävän nopeesti, ettei siinä kestä perässä! Että non capisco edelleen... Pientä turhautumista ilmassa ainakin miulla se suhteen, rasittaa kun ei muista tai saa selvää sanoista!
Anyway, vaikka italian kieli tuottaa haasteita, niin onnekseni olen huomannut, että miun englannin kieli ei oo ihan niin paskaa kun oon aina ajatellu, mikä helpottaa elämää jonkun verran!

Viime viikolla ollaan tutustuttu vielä lisää kaupunkiin ja käyty jopa Roomassa pyörähtämässä. Viikko sitten maanantaina käytiin vierailemassa koululla, jonka kautta tämä meidän työssäoppimisjakso toteutui. Tavattiin rehtori ja muutamia muita opettajia, sekä neljä opiskelijaa, jotka ovat tulossa Savonlinnaan huhtikuussa muutamaksi viikoksi. Koulu on todella paljo isompi kun meidän Paviljonki, ei edes lähdetty kiertämään koko koulua läpi, sen verran iso se on. Kaikki olivat todella mukavia ja oli kiva päästä juttelemaan nuortenkin kanssa, jotka puhuivat onneksi hyvin englantia. Noora kanssa oltaisiin mielellään juteltu oppilaitten kanssa pitempäänkin, mutta Patrizia patisteli heidät takaisin tunneille, ja meidät kaupungille.

Saatiin koulun rehtorilta lahjaksi koulun pinssit!

Rieti. 

 Viime viikolla käveltiin paljon ympäri kaupunkia, miusta on ihanaa kävellä aina töistäkin pikkuisen eri reittiä kotiin, ihan tutkimus mielessä. Semmonen pieni eksyminen tekee aina hyvää, Rieti on sen verran pieni ja kompakti kaupunki kuitenkin, että kovin eksyksiin ei voi joutua. Tää on niin kaunis kaupunki!!

Tän viikon maanantaina taas oli miulla ja Nooralla vapaata, joten otettiin ja lähdettiin ROOMAAN! Olin ehkä lievästi innoissani. Lähdettiin tästä kämpiltä joskus 8 jälkeen etsimään linja-autoasemaa ja oikeaa bussia. Ostettiin BIRG nimen lippu, joka on semmonen alueellinen päivälippu, eli päästiin sillä Rietistä Roomaan ja takaisin, ja lisäksi se lippu kävi kaikkiin paikallisliikenne välineisin Roomassa. Ja maksoi kokonaista 12€. Ostettiin liput aseman tupakkakaupasta (paikallinen kioski), ajettiin seuraavalla bussilla Roomaan. Matka kesti noin puolitoista tuntia, ja päästiin Roomaan päälinja-autoasemalle, josta mentiin metrolla Colosseumille.

Hetikun astuttiin Colosseon metroasemalta ulos, niin Colosseum oli suoraan edessä. Silmät pyöreinä alettiin puoliksi juosta kohti Colosseumia, mutta meidät pysäyttimies, joka kysyi meiltä englanniksi, että ollaanko menossa Colosseumiin. Vastattiin epäröivästi kyllä ja yritettiin ohittaa mies, joka vain innoistui puhumaan, todella nopeasti, että hän voi esitellä meille oppaan, jonka avulla päästään nopeammin Colosseumiin ja ja ja ja ja... Puolen myyntipuheesta on jo unohtunut, sen verran hurjaa tahtia mies puhui, mutta taidettiin vastata miehelle "yes", koska kohta löydettiin itsemme porukan luota, jolle opas jo piti esipuhetta Colosseumista. Oma maalaisjärki sanoo, että älä lähde vieraan miehen mukaan joka myy opastettuja kierroksia metroaseman edessä ja älä ainakaan maksa sen miehen kaverille 50€ siitä kierroksesta. Mutta tällä kertaa se oli ihan hyvä veto, päästiin Colosseumiin todella nopeasti, saatiin englannin kielinen opastus olennaisiin osiin paikkaa ja saatiin kiertää kaikessa rauhassa ihan itsekseen Colosseumissa. Samalla lipulla pääsi myös Palatinolle ja Forum Romanumiin, myös oppaan kanssa. Oppaat puhuivat hyvin englantia, ja kertoivat paikkojen historiasta hauskasti. Eli mielestäni ihan hyvin käytetty 50€!

Lippu jolla päästiin kohteisiin oppaan kanssa!

Colosseum

Palatino

Rooma!!

Näissä paikoissa olisi voinut viettää vaikka koko päivän, mutta viimein nälkä yllätti. Niinpä lähdettii vain kävelemään, samalla ihaillen ihanaa Roomaa. Jonkin aikaa pyörittyämme löydettiin kiva pieni ravintola, jossa oli terassi. Syötiin pizzaa, totta kai. Ja shoppailtiin turistijuttuja, koska why not? Sitten päätettiin suunnata takaisi kohti Rietiä. Kun päästiin kotii  niin kello oli kuitenkin jo kahdeksan illalla, että koko päivä siinä meni kuitenkin. Päivä oli ihana, ja todellakin mennään Roomaan uudestaan! Vielä jäi kuitenkii monta nähtävyyttä näkemättä. Kun meillä ois vaan enemmän noita vapaapäiviä niin ehtis tehdä enemmän näitä seikkailuja...

Pizzaa Roomassa!

Vielä melkein neljä viikkoa jäljellä Italia eloa, yhteiselo kimppakämpässä on, NOH, mielenkiintoista. Sitä alkaa tuntea itsensä tosi vanhaksi tässä seurassa, vaikka oonkii vaan muutaman vuoden muita vanhempi. Mikä tuntuu muuten olevan hämmentävää italialaisille, näillä ei täällä varsinaisesti ole aikuisopiskelijoita. Eli miulta on nyt kysytty pari kertaa että oonkotän porukan koordinaattori, ja Massimo kutsu minuu kerran teacheriksi. Yritän aina parhaani mukaan selittää, että Suomessa voit opiskella monta ammattia ja miulla on nyt jo toinen menossa, siksi oon muita vanhempi. Italialaisille se on kuulema yleensä se yks ammatti minkä ne valitsee nuorena ja sillä mennään. Sitä jotenkii on tosi onnellinen, että Suomessa meillä on mahdollisuus opiskella myös aikuisena.

Okei, ens viikolla tänne kirjottaa mahdollisesti joku muu, ihan että saataisin muittenkin kuin tän vale-teacherin näkökulmia asioista! Kuitenkin, elossa ollaan ja kaikki on pääasiassa bene!

Grazie, ciao ciao!
T. Salla

Skive, viikko 2

Heippa kaikille!

Toinen viikko taas menny ja aika tuntuu menevän vaan nopeempaa ja nopeempaa!

Töissä oon saanu käyttää työkaluja mitä ennen en oo käyttäny ja meidän joukkoon liitty hommiin Martin. Martin on samoja ikiä miun ja Christofferin kanssa, eli nuorella porukalla mennään, mutta hommat etenee hyvin ja hauskaa on! :) Pojat auttaa aina jos tarve vaatii ja opettaa miten työkaluja käytetään ja antaa miun tehä myös itsenäisesti todella paljon. Se taas on miun oppimisen kannalta kaikista parasta!

Ensi viikolla ollaan pääsääntöisesti Martinin kanssa kahdestaan kun Christoferilla on loma.

Tässäpä seuraavaksi kuvia työn merkeistä!

Putkien laittoa kaapeleille ennenkun betoni tulee päälle

Martin hommissa!  :D

Kaapelihyllyn asennusta, made by me!

Kaapelin vetoa pistorasioille, Tanskassa pistorasioille käytetään 1,5m2 kaapelia ja 13 ampeerin johdonsuojakatkaisijoita

Töissä siis tulee oppia paljon ja siellä on mukavaa! Viikolla ollaan asuntolan nuorten kanssa katottu elokuvia, maanantaina taas jumpattiin ja mie sain olla Martinin apuohjaajana jumpassa! Sain keksiä alkulämmittelyn ja sain pitää loppuverryttelyn!

'Keskiviikkona käytiin uimassa Kulturcenter Limfjordissa, asuntolalta saa halvempia lippuja sinne ja se on parin kilometrin päässä asuntolalta! :) Oltiin siellä kolme tuntia ja miten rentoutunu olo sen jälkeen oli!!!

Perjantaina kävin varaamassa tatuointi ajan Martinin kanssa ja käytiin paikallisessa kahvilassa kaakaolla ja juustokakulla ja myöhemmin illalla syömässä kiinalaisessa sekä käveltiin ympäri kaupunkia. Martin näytti metsäalueen, jossa ajattelin joku kerta käydä kävelemässä ja kattelemassa minkälaista siellä on!

Herkkuja!!

Tämmöinen oli miun toinen viikko ja paljon jäi varmaan kirjottamatta, mutta täällä on ihmisen hyvä olla!

-Niina

Scusi, non parla italiano!?

Ensimmäinen viikko melkein taputeltu Rietissä. Vieläkään ei oikein jaksa uskoa, että myö ollaan nyt täällä!? Kuin siistiä!

Saavuttiin Rietiin siis viime tiistaina myöhään illalla. Koko tiistai meni reissatessa, ensin junalla Savonlinnasta (ja no, mie Simpeleeltä) Helsinkiin, sieltä lentäen Roomaan ja lopuksi autolla Rietiin. Aamulla oli pientä jännitystä junien myöhästelyn kanssa, mutta onneks VR ryhdistäytyi ja ehdittiin loistavasti Helsinki-Vantaalle ja lennolle. Ehdittiin jopa Nooran kanssa syödä lentokentällä!

Lento kesti kolme tuntia, ja saavuttiin Roomaan noin seitsemän aikaan illalla paikallista aikaa (eli noin kahdeksalta Suomen aikaa.). Eka metsästettiin laukkuja ihan oma aikamme, ja sitten lähdettiin etsimään meidän kuskia, jonka piti odottaa meitä terminaalin aulassa. MUTTA, eipä odottanutkaan! Pyörittiin terminaalin porttien edessä ihan jonkun aikaa, soiteltiin Patrizialle ja kuskille, kunnes lopulta löydettiin kuski ja päästiin matkaan kohti Rietiä.

Anne-mari oli ennustanut, että matka kestäisi noin pari tuntia, koska liikennettä Roomassa on pikkuisen enemmän kuin Suomessa. Mutta niin. Italialaiset on myös paljon hullumpia kuskeja kuin suomalaiset, joten matka taittui noin tunnissa. Rietissä meitä vastassa olivat Patrizia, Massimo ja Lauren (joka oli Patrizian ja Massimon tulkkina varmuuden vuoksi, koska Italialaisten englannin kielentaito ei tunnu olevan sieltä parhaimmasta päästä...). Heiltä saimme avaimet asuntoomme ja esittely kierroksen ja tietoja seuraavan parin päivän kulusta.

Kotikatu!

Meidän asunto on miun mielestä aika kiva, symppis. Kaksi kerroksinen, korkeat ja kapeat huoneet. Alakerrassa meillä on tupakeittiö henkinen systeemi, eli keittiö ja ruokapöytä + telkkaria ja sellaista, sekä toinen kylppäreistä. Keskeltä huonetta nousee portaat yläkertaan, jossa on kolma makuuhuonetta ja toinen kylpyhuone. Italialaiset olivat tehneet meille valmiiksi huonejakoa, ja sillä ollaan menty ainakin tähän asti: yläkerrassan on kaksi pienempää makuuhuonetta, joihin oli pedattu yhdet sängyt ja yksi isompi makuuhuone, jossa oli kolme sänkyä pedattu. Eli pojat majoittuivat samaan huoneeseen ja miulle ja Nooralle jäi omat huoneet (mistä ei jännästi olla valitettu yhtään...). Täältä löytyi meille tosiaan valmiiksi pedatut sängyt, ihan ok varusteltu keittiö jne. Ainakin että päästiin vähän alkuun elämisessä täällä. Plus meidän asunnossa on wifi, mikä on ollu aika tosi kiva kaikkien kannalta. Jännä nähdä mitä tästä kämppis elämästä taas tulee... Tunnen jo nyt luissani, että tuun olemaan niin ämmä jossain aiheessa, mutta muiden jälkien siivoaminen kotona ei tosiaankaan kuulu miun lemppareihin.

Alakertaa ovelta, keittiöstä näkyy vaan cool sininen jääkaappi!

Alakertaa, huoneen perällä oli kylppäriin

Miun huone yläkerrassa ihan käytävän perällä.

Portaiden yläpäästä, perällä miun huone, jonka vieressä kylppäri ja oikealla Nooran huone.

Portaiden yläpäästä ja poikien huoneen ovelta.

Keskiviikkona Massimo tuli hakemaan meitä "noin 10 aikaan" eli mitä 11 aikaan, ja kävelimme ympäri kaupunkia ja kävimme kaikkien työpaikoilla. Nopeasti oltiin todella sekaisin siitä, että missä me oikein ollaan. Nyt kun kaunpungilla on kävellyt muutaman päivän, niin alkaa jo hahmottaa kaupunkia paremmin. Kaikkien työpaikat ovat kävelymatkojen päässä, joten bussilla kulkemiselle ei varsinaisesti ole tarvetta. Työpaikat ovat lähinnä lounasta ja a lá cartea ja vastaavaa, plus mie työskentelen pasticceriassa eli konditoriassa. Kaikki työskennellään aika eri aikoihin, esim. mie oon heränny nyt töihin joka aamu kuudelta töihin eli tehnyt aamuvuoroa ja esim Theo on tehny lähinnä iltavuoroa. Eli mennään välillä vähän ristiin toisin sanoen!

Kaupungin kartta

Muiden työkokemuksista en nyt osaa tähän sen kummemmin kirjotella, saavat tehdä sen itse, niin tulee faktat kohdilleen. Mutta mie oon tosiaan nyt muutaman päivän työskennelly Pasticceria f.lli Napoleonissa, joka on leipomo-konditoria-kahvila Rietin keskustassa!

Napoleone ulkoa.

Kun menin ekan kerran työvuoroon tuonne torstaina, niin jännitin aivan kamalasti. Patrizia lohdutteli että ota vaan rauhassa, tänään saat vain katsella ja tuolla on ollut ennenkin ulkomaalaisia työssäoppimassa. Nope. Miut laitettiin heti töihin, laitoin erilaisia pieniä leivoksi vadeille (vassoio), täytin tuulihattuja (bignola di crema) ja tiskasin (lavore i piatti). Muunmuassa. Kaikkea sellaista teen nyt joka päivä, semmosia helppoja juttuja.
Suomalaiselle italialainen keittiö on tosi hämmentävä. Suomessa kaikki on tosi hygieenistä, kierrätetään tosi tarkkaan ja mietitään allergioita. Ei täällä. Italialaiset ei mieti allergioita ja asioita tehdään vähän sinne päin. Jännä nähä miltä tuntuu palata suomalaiseen keittiöön muutaman italia viikon jälkeen....

Kielimuuri tuottaa pientä jännitystä, vaikka olen lukenut ennen tänne tuloa paljon sanoja ja muuta, niin täällä ne tuntuvat katoavan päästä aina tarvittaessa! Onneksi Bruno ja muut leipomon työntekijät ovat olleet kärsivällisiä ja lähinnä naureskelleet miun nolostukselle ja tuskailulle. Joka päivä opin uusia sanoja ja alan muistaa enemmän niitä jo aiemmin opiskelemiani sanoja. Eräs ystäväni sanoi, että oli tosi rohkeaa lähteä Italiaan töihin osaamatta kieltä, mutta itsekseni mietin että kylläpä oli tyhmää... mutta tehdessä oppii parhaiten, eli luotan siihen että viiden viikon päästä osaan muodostaa järkeviä lauseita Italiaksi!

Huomenna mennään tapaamaan Patriziaa koululle, saadaan tavata koulun rehtori ja niin pois päin. Napoleone on ainakin suljettu, joten huomenna on vapaapäivä, ei tarvii herätä kuudelta!! Ja pääsee shoppailemaan, jännityksellä odotan paljon laukku tulee painamaan kun lähdetään takaisin Suomeen...

Ciao ciao!!

T. Salla

Skive, viikko 1

Heippa vaan kaikille täältä Skivestä!

Ensimmäinen viikko hurahti nopeasti töiden ja muun touhuamisen lomassa.

Lentämässä Köpikseen!

Sunnuntai päivä meni kokonaan matkustaessa, lento lähti Suomesta sunnuntaina 8.30 Suomen aikaa ja saapui Köpenhaminaan 9.10 Tanskan aikaa.

Saatuani matkatavarat aloin etsiä mistäkä niitä junalippuja sais ostettua, lentökentällä oli automaatti, josta niitä sai. Hetken pähkäiltyä että miten laite toimii sain tulostettua lipun ja matka-aikataulun.

Lentoasemalta on selkeät yhteydet päärautatieasemalle, joten hyppäsin junaan joka vei sinne.

Pääasemalta hyppäsin junaan joka vei Aarhusiin, josta toinen juna vei Skiveen. Aarhusin juna-asemalla piti ostaa erikseen lippe Skiveen ja aikaa oli 5 minuuttia, mutta kerkesin siihen vaikka epäilin  etten ehtisi. :D Seuraava juna olisi kyllä lähtenyt heti tunnin päästä!

Olin Skivessä noin puoli viisi Tanskan aikaa ja Eerik tuli hakemaan minua juna-asemalta. Ajettiin suoraan asuntolalle, jossa vastassa oli asuntolan työntekijä Bente.

Bemte kertoi asuntolan säännöistä ja toiminnasta. He pitävät esimerkiksi leipomisiltoja jolloin halukkaat saa osallistua ja silloin leivotaan kaikille asuntolan asukkaille jotakin! Asuntolassa on iso oleskelutila, jossa on pelejä, telkkari, kirjoja sekä alakerrassa mahdollisuus käydä salilla, pelata pingistä tai biljardia, pestä pyykkiä tai soittaa! Asuntolan asukkaat saa aamupalan, lounaan ja päivällisen joka arkipäivä. Viikonloppuisin suurinosa asukkaista lähtee omiin kotikaupunkeihinsa.

Sunnuntaina tutustuin yhteen asuntolan asukkaaseen Martiniin, joka opiskelee työkalujen tekoa Skiven Teknillisessä koulussa.

Tehtiin Eerikin kanssa nopea kierros maanantai aamuna koulussa. Eerik kertoi että koulussa voi opiskella metalli-, sähkö-, työkalu- huonekalu- ja autoalaa. Eerik vastaa myös koulun lähtevistä ja kouluun tulevista vaihto-opiskelijoista.

Maanataina kävin myös tutustumassa uuteen työpaikkaani, paikalliseen sähköfirmaan S.K. Peedersen. Yritys on ollut pystyssä n. 30 vuotta (jos oikein muistan :D), he tekevät kaikkia sähkötöitä, uudisrakennuksista, vanhoihin jne. Pääpaikan yhteydessä oli myös kauppa, jossa myytiin ainakin kaiken maailman valaisimia, aika varmasti muutakin, mutta valaisimet vei miun huomion!

Illalla kävin treenaamassa asuntolan asukkaiden kanssa, Martin pitää joka maanantai iltajumppaa kaikille halukkaille! Hyvä treeni oli ja samalla tutustui asuntolan asukkaisiin!

Tiistaina alkokin sitten työharjottelu kello 7.00, lähdin yhden asentajista, Jakobin, mukaan. Jakobin työkohteena on tanssi- ja musiikkiopistoksi valmistuva vanha rakennus, joka tehdään sisältä uusiksi.

Pääsin vetämään kaapeleita ja ajelemaan henkilönosturilla!

Henkilönosturi

Työpäivän kesto on 7.00-15.30 ja perjantaisin 7.00-13.45. Aamulla 9.30 ensimmäinen 15 minuutin tauko ja 12.30 puolen tunnin ruokatauko. Ruokatauon jälkeen pääsin 23-vuotiaan Kristoferin mukaan, sillä Jakobin täytyi lähteä kotiin katsomaan poikaansa.

Kristofer opiskelee sähköasentajaksi toista tai kolmatta vuotta ja työskentelee itsenäisesti uudeksi kerrostaloksi valmistuvassa työkohteessa. Työmaa sijaitsee aivan Jakobin työkohteen vieressä!

Loppuviikon olinkin Kristoferin kanssa vetämässä kaapelia ulkovalaistuksille sekä pääsin yksinään vetämään ovipuhelimille kaapelia. Apua saa koko ajan ja kysyminen ei ujostuta, sillä nää oikein vaatii sitä että pitää mennä kysymään ja vähänkin jos on epäileväisen näkönen niin tullaan kysymään onko kaikki okei! Työpäivät kuluu nopeaan ja on ihana työskennellä kun on koko aika raittiissa ilmassa tekemässä hommia. Ekana päivänä tosin en pistäny tarpeeks päälle nii oli vähän kylmä. :D

Maisemaa työmaalta

Kaapelin kiinnitystä

Maisemaa aamu auringosta!

Iltaisin tulee oltua työpäivän jälkeen aika väsynyt, mutta yks ilta katottiin nuorten kanssa pari leffaa ja torstaina olin leipomassa muutaman muun nuoren kanssa suklaamuffinsseja koko asuntolan väelle!

150 kappaletta suklaamuffinsseja tulossa ;)

Sää täällä on hyvin epävakaata, usein sataa, mutta aurinko on paistanu muutamana päivänä ja sillon on ihanan lämmin! Tuuli on kyllä ihan kamala aika ajoin. :D

Ihana ensimmäinen viikko takana ja toivottavasti monta ihanempaa vielä edessä!

-Niina