Viimeinen viikko Isle of Wightin saarella

Terveiset täältä kaunilta saarelta. Viimeinen viikko on jo hyvää vauhtia käynissä kaksijakoisin ajatuksin. Ikävä on jo kaikkia läheisiä, mutta  toisaalta aika mitä täällä olen ollut on ollut yksi elämäni parhaista ajoista. Jään kaipamaan näitä upeista maisemia, mahtavaa isäntäpehettä, upeaa työyhteisöä ystävällisiä ihmisiä  ja  etenkin ennglantilaista kultuuria kaikkineen ominaispiirteineen joita ei aivan aina umpisuomalainen ymmärrä...

Aika on mennyt todella nopeasti. Arkipäivät työnmerkeissä yhdeksästä viiteen. Illat ja viikonloput olen tutustunut paikalliseen kulttuuriin täällä saarella, että manner englannissa.

Olen töissä CR Systems Oy:ssä joka kehittää ja ylläpitää ohjelmistoa jolla  arvioidaan  minkälainen työntekijä olet muiden mielestä. Ohjelma on nimeltää 360 ja siinä kerätään  kysymyssarja avulla tietoa testattavasta työntekijästä miten he kuvaavat kyseisen henkilön. Kysymykset lähetetään kollegoille, esimiehille, asiakkaille ja testattavana olevalle  työntekijälle itselleen. Ohjelma analysoi saatuja tuloksia ja etenkin saatuja eroavaisuuksia ja tekee niistä raportin. Sen perusteella voidaan kartoittaa henkilön kehityskohteet, sekä tarvitaanko työtehtävien muutosta. Asiakkaita yrityksellä on ympäri Eurooppaa ja työntekijöitä kymmenkunta.
Itse työskentelen laaujärjestelmän parissa. Aloitin työt tutustumalla ISO 27000: 2013 laatujärjestelmän  rakenteisiin yrityksen kannalta. Selvittänyt, mitä muutoksia tarvitaan nykyisiin prosseihin, että ne täyttäisivät  laatujärjestelmän vaatimukset. Olen tehnyt myös selvityksen kaikista yrityksen laatudokumenteistä ja niiden valmiusasteesta sekä vastuu henkilöistä. Tiedoista olen koostanut taulukon josta kaikki tarpeelinen tieto löytyy helposti. Työ on ollut sopivan haastava ja työyhteisö mahtavaa. Työkaverien kanssa on helppo jutella kaikista asioista vaikka välilla onkin ollut pieniä komunikaatio vaikeuksia, mutta oikella asenteella aina pärjää. Pieni hymy auttaa ratkaisemaan monta ongelmaa...

Englantilaisesta kulttuurista voisin kertoilla muutamalla sanalla. Olen löytänyt muutaman asian jotka ovat tärkeita englantilaisille. Ne ovat jalkapallo, rygby, monarkia, uskonto isänmaallisuus ja pubit. Itse pääsin tustustumaan kaikkiin näihin reissuni aikana. 

Reissun yksi kohokohdista oli käydä katsomassa Valioliiganpeli Southamptonissa. Siellä tajusi miten  iso tapahtuma voi yksi jalkapallopeli voi olla. Kolme tuntia ennen pelin alkua ihmiset alkavat tulla areenalla värikkäissä asuissa ja kaikki lähiseudun pubit täynnä kannattajia. Katsomassa oli niin rikkaita ja köyhiä, lapsia ja aikuisia, perheitä. Kaikkia heitä yhdisti rakkaus jalkapalloon.Mitään ongelmia en nähnyt, vaikka arenaalla oli 35 0000 katsojaa. Vierasjoukkueen fanit olivat omassa katsomossa joka oli hyvin erotettu muista katsomoista.Laulu raikui ja tunnelma oli katossa, vaikkakin kotijoukkue hävisi ottelun.

Toinen mielenkiintoinen laji johon sain tutustua oli rygby. Pelistä ei oikein pääsyt perille, kun en oikein tajunnut sääntöja. Hauskalta se näytti, kun aikuiset miehet painivat pallon kanssa. Voin todeta Asterixin sanoin, että "hulluja nuo englantilaiset"... Pääasiassa oli ottelu oli rehtiä, eikä jälkipeliä ollut tilanteiden jälkeen.Tuomarilla oli oma olut pullo jottei jano päässyt ylättämään kesken kiihkeän peli. Kaikin puolin  viihdyttävä kokemus uuden lajin parissa. 

Kunigaskunnan merkityksen kansalle huomasi televison uutisoinnista joissa päivittäin käsiteltiin asioita jotka liittyivät

kunninkaallisiin sekä Lontoon reisulla vierailessa Buginhamin palatsissa ja sen ympäristässä. Ihmisiä oli tuhansia katsomassa vahdin vaihtoa palatsin edessä ja lähiseudun kaupat täynnä aiheseen liittyvää ostettava järkyttävään hintaa. Pienestä posliinimukista jossa oli kuninkaalisten kuvia sai pulittaa 15 euroa. 

Toinen kohokohta reisussa oli tutustuminen  Lontooseen. Reissu oli antoisa kaikinpuolin. Ensinäkin vasta paikan päällä tajuaa, miten iso kylä on kysessä. Paljon nähtävää, mutta liian vähän aikaa...Kaikkeen ei  kerkiä, joten päätin keskittyä Buginhamin palatsin ja Tower pridgen läheisille alueille. Reitti suuntautui joen itäpuolta kohti Tower bridgeä ja paluu länsipuolta kohti Victoria asemaa. Ikävä huomata miten joki jakaa ihmiset kahtia. Itäpuolella rantabulevardi täynnä turisteja ja sieltä löytyy kaikki kuuluisat nähtävyydet mm London eye, mutta länsipuolella London Towerin jälkeen siltojen alustat olivat täynnä kodittomia ihmisiä makuupusseineen..

Kaikin puolin  matka Isle of Wightin saarelle on ollut erittäin onnistunut ja saavuttanut ne tavoitteet mitä itselleni olen asettanut reissun suhteen.  Olen saanut mahtavia  kokemuksia ja  ystäviä täältä. Reissu on avartanut maailmankuvaa ja kiva huomata miten täällä pärjäää, kun vain uskaltaa käyttää kieltä.

Nyt on aika alkaa pakata matkalaukkuja painorajoitukset ottaen huomioon ja suunnata katseet kohti koti Suomea ja arjen haasteita. Mukavaa joulun odotusta kaikille.

Juha