Aloitin opiskelun Samiedussa maaliskuussa 2024 Matkailualan perustutkinnossa. Jo koulutuksen haastatteluvaiheessa kävi ilmi, että opintojen aikana on mahdollista lähteä suorittamaan työharjoittelua ulkomaille ja mikä parasta, harjoitteluun on mahdollista saada Erasmus -rahoitusta kuluja kattamaan.
Tässä vaiheessa olin jo hyvän matkaa keski-iän rajapyykin ylittänyt nainen, enkä olisi koulutukseen hakeutuessani voinut uskoa, että vielä 48 -vuotiaana matkustan ulkomaille työharjoitteluun alalle, josta minulla ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta kuin ainoastaan asiakkaan roolissa! Toki aikaisempaa kokemusta itselläni oli muiden opintojen yhteydessä tapahtuneista opintojaksoista ulkomailla, mutta olin tuolloin ollut parikymppinen opiskelija.
Päädyin jotenkin luontevasti hakemaan harjoittelijaksi Italiaan, koska opintovapaata edeltävän 6 kk olin viettänyt eteläisessä Italiassa Ischian saarella Napolinlahdella vuorotteluvapaasta nauttien. Tässä vaiheessa ymmärsin jo, että saadakseen täyden hyödyn harjoittelusta tulisi olla todella hyvä Italian kielen puhetaito, mutta siitä huolimatta lähdin rohkeasti matkaan aloittelijan kielitaidollani. Italiassa hyvin harva puhuu muita kieliä, ja olin lähtiessä tietoinen, että lähes kaikki asiakaskommunikaatio tulisi tapahtumaan italiaksi, vaikka toki hotelleissa puhutaan muitakin kieliä erityisesti vastaanotossa.
Kesäkuussa 2024 sain tiedon Samiedusta, että minulle on löytynyt harjoittelupaikaksi hotelli Pohjois-Italiassa Ligurian alueella sijaitsevasta Pietra Liguren merenrantakaupungista ja hotellin nimi on Villa Paulina Hotel Resort. Tässä vaiheessa minua mietitytti, että miten asumiseni järjestyy alueella, sillä kuumimpana sesonkina turistikeskuksista on vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää kohtuuhintaista, tai ylipäänsä minkäänlaista asuntoa. Hotelli lupasi kuitenkin järjestää majoituksen tiloissaan ja sen jälkeen lähtöni olikin aivan selvä. Sovimme kv -tiimin kanssa, että harjoitteluni kestää 8 viikkoa elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.
Lähdön hetki lähestyi elokuussa ja tarkistin loppumetreillä, että kaikki paperityöt vaihtoa varten oli tehty. Oppilaitos toimi hienosti vaihdon järjestämisen suhteen ja voin lämpimästi suositella vaihtokokemusta myös nuoremmille ja ensikertalaisille. Tukea vaihtoa ennen ja sen aikana on saatavissa ja Italian päästä sain myös hyvät ohjeet mm. paikkakunnalle saapumiseen ja työpukeutumiseen.
Ensimmäinen työpäivä koitti ja ensikertalaisella
oli perhosia vatsassa. Paikan yhteyshenkilön kanssa oli sovittu tapaaminen
vastaanotossa aamulla kello 9.00. Teimme pikaisen kierroksen hotellin sisä- ja
ulkotiloissa ja pikaisen aamiaisen jälkeen menin hotellin vastaanottoon
tapaamaan uusia kollegoja.
Villa Paolinan vastaanotossa tehtiin töitä pääsääntöisesti kolmessa vuorossa. Aamuvuoro kello 8.00-15.00, iltapäivävuoro 15.00-22.00 ja yövuoro 22.00-08.00. Vuorot vaihtelivat päivästä toiseen, tosin yövuoroa teki 7 päivää viikossa vain yksi ryhmän ulkopuolinen henkilö eli käytännössä vain päivä- ja iltapäivävuorot vaihtelivat meidän muiden osalta. Minulle oli harjoittelusopimukseen merkitty 37,5 h, mutta tein muista poikkeavasti töitä 6 h/pv, viisi päivää viikossa ja minulla oli kaksi vapaapäivää viikossa muiden sinnitellessä yhdellä vapaapäivällä viikossa. Harjoitteluun sisältyivät ateriat kolmesti päivässä, mutta yleensä nautin aterian ainoastaan työvuoron aikana. Ateriaksi oli tarjolla aamiaista lukuunottamatta aina pastaa mitä oli jäänyt asiakkaiden edelliseltä illalliselta tai lounaalta ja jo muutavan viikon kuluttua alkoi tuntumaan, että harjoittelun jälkeen on loppuelämäni pastakiintiö täynnä!
Aamuvuoro kului päänsääntöisesti lähtivien asiakkaiden kanssa, mutta yllättävän paljon asiakkaita saapui jo aamupäivällä nauttimaan Pietran rannoista ja huoneita luovutettiin sitä mukaa, kun ne oli ehditty siivota.
Saavuin parhainpaan sesonkiin elokuussa ja kävi ilmi, että kyseinen ajanjakso oli vastaanotossa high season -sesonkia eli todella kiireistä. Kävi myös ilmi, ettei tulooni ollut millään tavalla valmistauduttu töiden osalta. Vastaanoton henkilökunnalla ei ollut oikein minkäänlaista käsitystä, mitä minulle pitäisi opettaa ja ylipäänsä tieto harjoittelijan saapumisesta saavutti vastaanoton vasta sinä samana aamuna, kun harjoitteluni alkoi. Tutustuinkin siinä hiljalleen uusiin työkavereihini ja seurailin taustalla heidän työtään. Pikkuhiljaa vastaanoton arki ja eri vuorojen toisistaan erovat työprosessit alkoivat kuitenkin selviämään.
Alun kangertelujen jälkeen sain vastaanottaa asiakkaiden avaimia sekä luovuttaa niitä. Tein myös erilaisia pieniä arkistointihommia eli arkistoin uusia varauksia, peruutuksia sekä pidin ajantasalla “a casa” -kansiota, jossa säilytettiin sillä hetkellä talossa olevien asiakkaiden varauksia sekä varaukseen liittyviä asioita. Vastaanotolle kuului myös baarin pitäminen ja autoin myymällä asiakkaille juomia. Tämän lisäksi vein asiakastietojärjestelmään hotellin ravintolasta ja baarista saapuneita huonelaskutukseen meneviä juomia ja muita artikkeleita. Pikku hiljaa sain autella myös saapuvien asiakkaiden henkilötietojen rekisteröinnissä Passepartout -järjestelmään. Kävin tarkistamassa myös huoneiden valmiustilannetta esimerkiksi asiakkaiden saapuessa keskellä iltaa ilman varausta ja näyttämässä huoneiden sijaintia hotellista erikseen olevassa rakennuksessa. Iltavuorossa kävin etsimässä sokkeloisen hotellin käytäviltä puhtaita pyyhkeitä, tyynyjä ja muuta tarvittavaa. Iltavuorossa tarkistin vapaana olevien huoneiden tilanteen ja päivän hinnan, nämä tiedot vietiin odottamaan yövuoroa, jolla ei ollut lainkaan myyntijärjestelmää avoinna.
Vapaa-aikaa vietin Pietran rannoilla auringosta nauttien ja vanhan keskustan kauniilla kujilla käyskennellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti