Ciao Negrarista

Yli kaksi kuukautta on menny, eipä uskoisi. Odottelen vain kesäkuuta, jolloin italialaiset koulut sulkeutuvat kesälomien ajaksi ja tämä tappo työtahti loppuu.
Yritin tässä yhtenä päivänä mennä ostoksille ja hyppäsinkin väärään bussiin ja ostosten sijan vietin viisi tuntia kierelemällä veronan esikaupunki alueita, kävellen.
Lätkä kansaa täällä päin ei ole. Ihan saan itsekseni katsella ja eipä italialaisia hetkauttanut sekään, kun kerroin, että ovat hävinneet joka pelin.
Kieltä osaan hiukan, ymmärrän, mutta puhuminen ei oikein suju, ehkä sekin vielä luonnistuu joku
päivä.
Ilmat ei ole edelleenkään suosineet, mutta ensi viikolla pitäisi jo kesän saapua tännekin.
Heta

The final weeks of the journey

Buenos dias ja terveisiä taas täältä lämpimästä!

Viime viikkoina lämpötila on noussut runsaasti ja kesän tulon huomaa täälläkin. Aurinko paistaa päivä päivältä enemmän ja merivesi lämpenee. 

Olemme melkein loppusuoralla reissuamme ja samalla hieman haikein tunnelmin nautimme viimeisistä viikoistamme täällä täysillä. 

Markkinoinnin ja excel taulukoiden parissa työskenteleminen on ollut erittäin hyödyllistä, mutta olemme silti kiitollisia ja monen uuden kokemuksen kanssa iloisia siitä, että alamme on niin asiakaspalvelupainotteista. Paras tunne on se, kun pääsee tilanteisiin jossa aidosti oppii uusista ihmisistä ja kulttuureista samalla itse koko ajan tehden ja oppien uutta. Monet asiakaspalvelu- ja opastustilanteet vievät eteenpäin tulevaisuutta kohden ja tuovat paljon lisää itsevarmuutta ja virtaa toimintaan. 

Olemme päässeet tutustumaan mm. kiipeilyn saloihin itse asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi viime viikolla olimme yhdessä italialaisten asiakkaiden kanssa, mutta emme itse päässeet hirveästi kiipeilemään, ettei se olisi näyttänyt liian epäammattimaiselta. Saamme silti paljon irti itse opastustilanteista. 

Pääsemme kuitenkin nauttimaan kiipeilystä vielä keskenämme ennen kotiinpaluuta, joka on mahtava juttu. Olemme myöskin monessa asiassa taipuvaisia ja kekseliäitä, mutta surffauksessa emme osaa opastaa omien taitojen puutteiden vuoksi, siispä on mukavaa ja helpottavaa päästä kokemaan tämä laji aivan itse harjoittelemalla.

On mukava huomata, miten matkailu aidosti avartaa luoden lisää kielitaitoa. Suosittelemme tätä jokaiselle opiskelijalle kenellä siihen mahdollisuus on!

Me jatkamme vielä loppusuoran, jonka jälkeen on aika palata koti suomeen. Ciao!

Terkuin

Iiris & Sonja ✌

Viimeisiä päiviä Teneriffalla

Hola!

Tänään oli viimeinen päivä työharjoittelussa. Menneen viikon aikana pääsin retkille mukaan ja näkemään miten siellä toimitaan, ja auttamaan retken valmistelussa ja opastustilanteissa ja tietenkin asiakaspalvelussa. Retket oli tosi hauskoja ja asiakkaat tykkäsivät. Olin valassafarilla sekä Hike&Wine-vaelluksella, jotka ovat viikottaisia suosituimpia retkiä.

Toimistolla olen työskennellyt uuden platformin parissa, syötän siis tuotteitamme ja retkiämme uudelle matkailusivulle, mistä asiakkaat voi varata niitä. Olen myös työskennellyt mm. sosiaalisen median parissa ja tehnyt uusia päivityksiä.

Työharjoittelu on mennyt todella nopeasti, olen oppinut paljon ja tykännyt paikasta. Työ on ollut kivan monipuolista, on ollut toimistotyötä, hotelleissa käymistä, retkillä käymistä  ja monenlaisia eri tehtäviä ja uusien hyödyllisten työkalujen opettelua, ja joka viikko pidimme tapaamisen koko työporukan kanssa jolloin keskusteltiin mitä kukakin alkaa työstämään, ja juteltiin yleisesti, ilmapiiri työpaikalla on siis ollut tosi mukava!

Perjantaina lähtee lento Suomeen, pari päivää siis vielä jäljellä auringossa.

Terveiset Portgalista !

Tässä Olga... Asuimme Marinan kanssa Benaventessa. Se on pieni kylä noin 50 km. Lissabonista. Asuimme hostellissa ja ruoan hoidimme itse. Minun harjoittelupakkani oli Samora Correia-kaupungissa ja sinne noin 10 minuutin matka busilla.Työskentelin kaupungintalossa ja tein markkinointia. Kävin myös tutustumassa paikallisissa kouluissa. Normaalisti työpäivät olivat ma-pe 9-17, mutta joskus poikkeus tapauksessa jouduin työskentelemään myös viikonloppuisin.Sunnuntaina 14.4 oli pyöräilyretki, johon osallistui noin 150 ihmistä. Siellä olin auttanut valmistamaan ja antamaan osallistujille pieney eväät.

Vapaapäivinä aina kävimme Marinan kanssa Lissabonissa. Menimme sinne bussilla. Matka kesti noin 1,5 tuntia. Kun saavuimme linja-autoasemalle, otimme metron ja yleensä menimme Lissabonin keskustaan ja siellä olimme melkein koko päivä. Lisabon on mielistäni ihana kaupunki. Siellä on todella kaunis arkkitehtuuri ja mielenkiintoiset nähtävyydet.

Sää oli ihan lämmin, 15-25 astetta, mutta vettä satoi usein.

Myös luonto Portugalissa on erilainen kuin Suomessa, joka toisen ihmisen pihalla tai sitten puistoissa voi löytää appelsiini-, klementiini-, sitruuna-, tai olivipuita.

Kävimme myös Lissabonin eläintarhassa ja akvaariossa, joka on yksi Euroopan suurimmista.

Suosittu 25.huhtikuun silta Lissabonissa, se muistutta paljon San Franciscon Golden Gate-siltaa.

Terveisiä aurinkoisesta Pietarista!

Opintomatkamme on pitänyt sisällään töitä ja näytöksien katsomista teatterissa, nähtävyyksissä vierailua, hyvää ruokaa, upeiden rakennuksien ihastelua ja paljon kävelyä metromatkojen lomassa. Metrokortti (jolla pääsee myös busseihin ja ratikoihin) oli hyvä ja tarpeellinen. Pietari on valtava kaupunki ja metrolla liikkuminen todella kätevää, joten se kannattaa hankkia ettei tarvitse joka kerta ostaa yksittäislippuja.

Vakiopysäkeiksemme vakiintuivat Nevskiy Prospekt ja Admiralteisky, josta oli lyhyt kävelymatka mm. taidemuseo Ermitaasiin. Sinne kannattaa varata ainakin yksi kokonainen päivä, jos haluaa nähdä edes suurimman osan kaikesta näytteillä olevasta. Jos on kiinnostunut impressionistien teoksista, on hyvä suunnata ensin päärakennusta vastapäätä sijaitsevaan rakennukseen, sillä näyttely on siirretty sinne.

Muita kiinnostavia paikkoja olivat mm. Iisakinkirkko, Kristuksen yläsnousemuksen katedraali (toiselta nimeltään Verikirkko) ja Mariinski-teatteri.

Työharjoittelumme tapahtui nukketeatterissa, englanninkieliseltä nimeltään "State Puppet Theatre of Fairy Tales", jossa yhdistettiin toimivasti perinteistä nukketeatteria, varjoteatteria ja ihmisnäyttelijöiden roolisuorituksia. Näimme kaiken kaikkiaan neljä eri näytöstä, jotka kaikki olivat hyvin erilaisia, mutta yhtä upeita ja kekseliäitä. Erityisesti lavasteisiin ja näyttelijöiden pukuihin oli panostettu huimasti.

Työtehtäviimme teatterissa kuului vanhan tarpeiston korjaamista, lehtien ompelua ja koppakuoriaisten tekemistä.

Kaksi viikkoa vierähti nopeasti tässä kauniissa ja isossa kaupungissa. Nähtävää olisi riittänyt varmasti kolmannellekin viikolle, mutta kotiinpaluukin on mukavaa hienon reissun jälkeen.

- Pietarin vaihtarit