2. ja 3. viikko Zaragozassa

Toisen viikon työvuorot menivät siis samanlailla kuin ensimmäiselläkin viikolla. Tämän lisäksi minä eli Jenny pääsin jo hieman tutustumaan marmeladi-vuoroon auttamalla purkkien etiketitettämisellä.

Toisella viikolla kävimme myös koordinaattorimme kanssa paikallisen ammatikoulun rakennusalan vierailulla. Siellä esiteltiin oppilaille Suomea, Savonlinnaa sekä SAMIa. Kommunikointi oppilaiden kanssa meille oli hieman hankalaa, koska he eivät osanneet englantia. Pienellä espanjan taidolla osasimme kuitenkin vastata muutamiin kysymyksiin.

Vapaa-aikana kävimme kävelemässä ympäri Zaragozaa, shoppailemassa sekä “bussiseikkailulla”, mikä osottautui arki-illan piristykseksi.

Rahatilanteen vuoksi emme voi käydä joka ilta ulkona syömässä joten perinteeksi on muodostunut kuppinuudelit. Onneksi tulemme kotiin juuri sopivasti jouluruuille!

Ruokavalio kohillaan.

Espanjalaisilla on oma käsitys joulukoristeista. 

Kolmannella viikolla työvuorot olivat muuttuneet hieman, mutta Emmalla oli siltikin enemmän iltavuoroja kuten aikasemmin. Viikko alkoi pienillä kömmähdyksillä, kun Emman keskarista putosi palanen. Vitsi vitsi, pienesti sormen pääty aukesi ritiläpeltiä tiskatessa. Tämä vaikutti työviikkoon, koska suurin osa töistä tehdään käsillä.

Minullakin (Jenny) viikko ei alkanut kovin mainiosti, koska iski kova flunssa. En onneksi tarvinnut sairaslomaa. Työtehtävät pysyivät muuten samana kuin ennen, mutta pääsin auttamaan kakkujen valmistuksessa.

Yhtenä päivänä kävimme tutustumassa kokki- ja tarjoilijakoulu Topiin. Siellä meille aluksi esiteltiin opetustilat, jonka jälkeen söimme lounasta opiskelijoiden kanssa. Tämän jälkeen opetusravintolaan tuli asiakkaita ja saimme nähdä kuinka hommat hoituivat. Koulu oli osittain samantyylinen kuin meillä Pavilijonkikin. Tämän lisäksi meille näytettiin, kuinka tehdä erilaisia aperitiivejä, drinkkejä ja erilaisia kahvijuomia.

Saimme koko viikonlopun vapaaksi ja lauantaina päätimme suunnata kohti Madridia. Bussissa meille tuli yllätyksenä, että mitä etelämpään menimme, sitä enemmän oli lunta. Mutta se oli vain vuoristoisella tiellä, Madridissa eikä Zaragozassa ole lunta.

Madridissa kiertelimme eri turistikohteissa ja valokuvailimme paljon. Otimme metrokortit päiväksi, mikä helpotti alueella liikkumista. Nyt oli vuoro “metroseikkailun”, joka päättyi onnellisemmin kuin bussiseikkailumme Zaragozassa.

Kaiken kaikkiaan meillä menee oikein hyvin ja töissä tekemistä riittää. Työkaverimme suositteli vierailua läheiseen vuoristokylään, johon ajattelimmekin seuraavana vapaapäivänä suunnata.

Topi

Seuraavaksi kuvapläjäys Madridista:

 

 

Hasta luego!

Emma ja Jenny