Pietari 23.4-26.4.2018

Maanantai 23.4.

Maanantai aamuna kokoonnuimme koulun pihalle klo 9:00, pakkasimme autoon keittiöstä saamamme ihanat eväät ja matkamme kohti Pietaria alkoi. Ajoimme Vainikkalan juna-asemalle, hyppäsimme junaan klo 13:00. Junassa tapasimme matkaseurueemme. Saavuimme Pietariin Finlyandsky Railway Stationille klo 14:30, jossa meitä vastassa oli Irina Komarova. Pienen odottelun jälkeen matkamme jatkui kolmella taksilla kohti Happy Inn hotellia, meillä tuli jo ensimmäinen kaupunkikierros kun taksi kiemurteli ympäri kaupunkia ja välillä tietyöt estivät matkan jatkumisen, piti löytää kiertotie. Kirjauduttuamme hotelliin, lähdimme koululle, joka oli noin 15 min kävelymatkan päässä hotellilta. Söimme aivan mielettömän hyvän myöhäisen lounaan ja lähdimme Kseniya Vasilevskayan opastuksella tutustumaan Pietarin keskustaan. Hän opasti meitä metron käytössä yms. Täytyy sanoa että metroasemat olivat todella siistejä, asemat olivat myös hyvin koristeellisia ja joka asemalla oli useampia taideteoksia.

 Tiistai 24.4.

Tiistai aamuna tapasimme koululla klo 9:00 Irina Komarovan, kävimme lyhyesti läpi viikon ohjelman. Kseniya Vasilevskayan opastuksella tutustuimme kouluun. Oli mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea koulussa opetetaan ja miten taitavia oppilaat ovat. Ennen lounasta oli ensimmäinen work shop Oksana Stogovan ja parin opiskelijan opastuksella. Tehtävänämme oli kopioida koristeellinen nimikirjain, jonka sitten maalasimme. Välillä söimme maukkaan kolmen ruokalajin lounaan, jonka jälkeen work shop jatkui. Klo 16:00 Ksenyan opastuksella lähdimme tutustumaan keskustassa olevaan the Architect´s House museoon ( The Union of Restorers of Saint Petersburg) Aivan mieletön paikka, uskomattoman taidokkaasti sisustettu ja entisöity paikka. Illalla oli vapaa-aikaa, tutustuimme keskustaan, kävimme syömässä.

 Keskiviikko 25.4.

Keskiviikko aamuna olimme taas reippaina klo 9:00 koululla jossa alkoi uusi work shop, tällä kertaa vuorossa oli kipsityöt, johon tutustuimme Aleksander Solovievin opastuksella. Meille oli valmistettu kuuluisan venäläisen suunnittelijan Kasimir Melevidzin suunnitelemat mukit, jotka meidän oli tarkoitus maalata jäljitellen marmoria. Tämä tehtävä osoittautui melkoisen haastavaksi ja aika moni meistä tarvitsi hieman ihanien paikallisten opiskelijoiden avustusta. Onneksi opiskelijat olivat hyvin kärsivällisiä, koska meille tämä maalaustekniikka oli aivan uusi. Ennen lounasta meille oli järjestetty International student conference, jossa me suomalaiset esittelimme omat oppilaitoksemme ja paikalliset opiskelijat esittivät meille taitojaan. Oli monta erilaista esitystä, tanssia, laulua, runonlausuntaa, maalausta yms. Söimme jälleen aivan ihanan kolmen ruokalajin lounaan ja jatkoimme kipsitöiden maalausta. Paikalliset opiskelijat olivat valmistaneen meille jokaiselle ihastuttavat muumi figuurit, oli ehkä ajatuksena että olisimme maalanneet muumit mutta meistä ne olivat aivan ihanat sellaisenaan. Illalla kävimme tutustumassa Pietarin ehkä kuuluisimpaan nähtävyyteen, Eremitaasiin joka oli henkeäsalpaavan upea paikka, täynnä toinen toistaan hienompia taideteoksia joita on mahdoton kuvailla, ne on nähtävä itse.

Torstai 26.4.

Torstai aamuna klo 9:00 olimme jälleen koululla reippaina aloittamaan viimeinen päivämme Pietarissa. Ohjelmassa oli taas uusi work shop, tällä kertaa opettajanamme oli Tatyana Pustynnikova, joka opetti meille punontaa sanomalehdestä tehdyillä rullilla, valmistimme myös pienet taulut. Välillä jälleen maittava kolmen ruokalajin lounas jonka jälkeen valmistimme työmme loppuun. Klo 15:00 lähti junamme Finlyandsky Railway Stationilta kohti Vainikkalaa, sieltä ajelimme takasin Savonlinnaan.
Matka oli kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja mahtava kokemus. Paikalliset opettajat ja opiskelijat olivat nähneet todella paljon vaivaa vierailumme onnistumisen eteen, kaikki olivat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

                                                     

Logistiikkaa ystävällisessä Kroatiassa

Upea reissumme Balkanille käynnistyi Savonlinnan lentoasemalta 14.5.2018, siemaillen maukasta kahvia ja suussa sulavaa suklaata lennon aikana Helsinkiin. Yksi retkemme tarkoituksista oli varmistaa mutkaton matkan teko, reissu ystävällisin aikatauluin. Tämä tarkoitti lentoa Helsingistä Budapestiin Unkarissa, mistä kulkuneuvo vaihtui linja-autoon. Koska Chengen –alueen raja kulkee Unkarin ja Kroatian välissä, piti passit kaivaa esille bussimatkan aikana. Hyvin tehty matkan suunnittelu kantoi hedelmää ja matkustus sujui rattoisasti ilman turhaa kiirettä tai odottelua, meidän saapuessa perille illan hämyssä Osijekiin, Kroatiassa.

Ensimmäinen vierailupäivä kohteessa alkoi, heti aamusta, tutustumalla paikallisen ammattioppilaitoksen tiloihin ja henkilöstöön. Odotetusti opetustilat olivat enemmän perinteistä luokkaopetusta huokuvat ja meikäläisellä mittapuulla ajan ohi ajamat. Kehitystyötä oli nähtävissä ja oppilaitoksen johto sekä henkilöstö olivat kovasti uudistusmielisiä ja energiaa täynnä. Vierailumme aikana osallistuimme oppitunneille, ja pidimme kolmelle luokalle esittelyn omasta oppilaitoksestamme sekä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen mallista, luonnollisesti englanninkielellä. Paikalliset oppilaat esittivät innokkaasti kysymyksiä, puhuen hyvää englantia. Lisäksi sain osallistua ajo-opetukseen oppilaitoksen kuorma-autolla.

Toinen vierailupäivä kului yrityksissä vieraillen. Ensimmäisenä poikkesimme Osijekin alueen julkisenliikenteen toimijalla, jonka hallinnassa on 35 raitiovaunua ja 25 linja-autoa. Linja-autokalusto oli varsin tuoretta. Yritys tekee kaikki huollot ja korjaukset aina maalauksia myöden itse. Yritys soveltuu hyvin työssäoppimispaikaksi linja-auton kuljettajille ja ajoneuvoasentajille. Linja-autokorjaamon sijaitessa uusissa tiloissa. Toinen yritysvierailu tehtiin Kroatian suurimpaan kuljetusliikkeeseen Osijekin kupeessa, jolla on kaikkiaan yli 300 raskasta ajoneuvoa. Yrityksen kalustolla kulkee kaikkea, aina eläimistä viljaan ja elintarvikkeista sahatavaraan, paikallisesti sekä koko Euroopan laajuisesti. Erinomainen työssäoppimispaikka kuorma-auton ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajille.

Loppuyhteenvetona on todettava, että reissu oli erittäin onnistunut, mukava ja hyvin organisoitu. Ihmiset matkan varrella olivat iloisia ja vieraanvaraisia. Suosittelen.

Jussi Löppönen

Ammattiopisto SAMIedu

Hola!

Pitkä työpäivä takana ihanien asiakkaiden kanssa. Nyt pääsee vihdoin lepäämään.

Heräsin 1,5 tuntia aikaisemmin kuin normaaleina työpäivinä ja starttasin päivän 3 tunnin pyöräretkellä hotellin asiakkaiden kanssa. Sain siis toimia oppaana "uudessa" paikassa. Kiertelimme pyöräillen ympäri Corralejoa katselemassa maisemia.

Saavuttuamme takaisin hotellille, jatkoin Iiriksen kanssa aktiviteettien järjestämistä normaalisti.

Työpäiväni jatkui Oasis Duna hotellissa, jossa järjestin iltapäivällä aktiviteetteja aikuisille ja lapsille.

1,5 tunnin tauon jälkeen työt jatkui Oasis Villagessa cocktail -tapahtumalla, joka järjestetään viikoittain tervetuliasjuhlana hotellin uusille asiakkaille.

Nyt hyvillä mielin unille,

Ciao!☺

Kolmas ja neljäs viikko Rietissä

Terveiset Italiasta!

Kolmasviikko sujui kaikilla hyvin ja lämpöä oli riittävästi. Kaikilla menee töissä hyvin ja ei ole ollut mitään ongelmia. Kävimme Roomassa katselemassa nähtävyyksiä mm. Vatikaanit, espanjalaiset portaat, Fontana di trevi ja kauppakatu (via del corso). Matkustaminen on helppoa ja halpaa jos esimerkiksi haluaa käydä Roomassa. Bussi lippu maksaa 5€ ja junalippu noin 8€ ja matka on noin puolitoista tuntia. 

Neljännellä viikolla minä ja Leevi kävimme Roomassa katsomassa jalkapalloa joka oli hieno kokemus. Tytöt kävivät Roomassa kävivät shoppailemassa ja kiertelemässä Roomaa. 

Fontana di trevi

3.viikko Eupenissa

Moi!


Viikko on sujunut rattoisasti. Alkuviikosta sää ei suosinut, mutta viikonlopuksi keli parani. Maanantain vietimme Liegessä Giselan ja oppilaiden kanssa. Tiistaina meillä ei ollut töitä, sillä täällä oli pyhäpäivä. Tapana on viedä rakastamalleen naispuoliselle henkilölle ulko-oven eteen koristeltu puu yön aikana. Keskiviikkona käytiin Giselan luona ja siellä hän näytti paikallista "puistoa".

Työpaikan tapoihin ollaan jo sopeuduttu. Viikonloppu alkoi matkustamalla Brysseliin ja sieltä jatkoimme matkaa Pariisiin. Siellä kiertelimme ja katselimme nähtävyyksiä. Pariisissa liikuimme kävellen ja kilometrejä kertyi huomattavasti. Ruoka oli hyvää ja ihmiset ystävällisiä. Kommunikointi oli helppoa, sillä ihmiset puhuivat englantia.

Auf wiedersehen!
Janina & Johan

Saksan reissu

Aika on kulunut nopeasti ja hauskaa on ollut. Firmassani on mukava työskennellä. Parin viikon päästä kotiin.

Kokosimme kattoikkunat varastolla ja asensimme ne paikalleen nosturin avulla

Opettaja liikkuvuusjaksolla Saksassa metsäkoulussa

Tutustuin kahteen metsäopetusta antavaan oppilaitokseen Arnsbergissa ja Neheimissa 18-19.4.2018. Alue on Sauerlandia ja alueella on muusta Saksasta poiketen hyvin Suomen kaltainen metsänomistusrakenne, eli jopa 2/3 metsistä omistaa yksityiset metsänomistajat. Tosin metsälön keskikoko jää n. kahteen ha. Metsät ovat rakenteeltaan hyvin erilaiset Suomeen verrattuna – niin puulajistoltaan, kuin maasto-olosuhteiltaan. Alueella on esim. hyvin paljon pyökki- ja tammimetsiä ja usein metsät sijaitsevat erittäin mäkisissä maastoissa. Alueella oli jonkin verran myrskytuhoja nähtävissä ja juuri alueen mäkisyys vaikeuttaa suuresti tuhojen korjaamista.

Metsäopetus Saksassa jakaantuu kahteen linjaan. Osa opiskelijoista etsii peruskoulun jälkeen metsäalan työnantajan ja solmii sopimuksen, jossa yritys ottaa oppilaan ”helmoihinsa” ja suurin osa opetuksesta silloin tapahtuu käytännön työtehtävissä yrityksessä. Etukäteen on erikseen määritetty ns intensiiviviikot, jolloin oppilas menee kouluun ja suorittaa siellä metsäopintoja. Puolessa välissä opintoja on välitestien/kokeiden aika, jossa oppilas näyttää osaamisensa. Arvosteluasteikko on 1-6 ja jos oppilas saa kaksi 5:ta tai yhden 6, niin hänen suorituksensa hylätään ja oppilas joutuu osoittamaan osaamisensa myöhemmin uudelleen.

Yrityksessä oppimisen lisäksi opinnot on mahdollista suorittaa myös perinteisesti ammatillisessa oppilaitoksessa. Opinnot poikkeavat paljon suomalaisesta systeemistä, eli Saksassa metsäopintojen sisältöön kuuluu yli 50% moottorisahalla toimiminen ja metsäkoneopetus tapahtuu varsinaisesti vasta perusopinnoista valmistumisen jälkeen lisäkoulutuksessa, jonka oppilaat itse myös maksavat. Koneopetusta nuoret saavat siis vain vähän. Iso ero maidemme koulutuksessa on se, että meillä nuoreen luotetaan selkeästi enemmän ja oppilaat pääsevät ”käsiksi” koneisiin nopeammin. Tämä koskee myös simulaattoriopetusta, eli Saksassa simulaattorien opetus tapahtuu opettajan johdolla ja vain oppitunneilla. Meillä simulaattorit ovat avoinna opiskelijoille myös koulupäivän jälkeen ja tätä mahdollisuutta Saksassa ei ole.

Aika tutustumiseen oli lyhyt, mutta johtopäätöksenä voi todeta, että meillä olisi selkeästi opittavaa saksalaisten tavasta hoitaa moottorisaha- ja hakkuuopetusta ja taas saksalaiset voisivat oppia meiltä tapaa, jolla me opetamme koneellista puunkorjuuta. Myös metsätalouden suunnittelussa on eroja ja yksi saksalaista metsänomistajaa kiinnostava aihe olisi varmasti puutavaran virallisen mittauksen järjestelmä. Saksassa syntyy edelleen vuosittain iso määrä ristiriitoja puun ostajan ja myyjän välille puutavaran oikeasta määrästä ja Suomessa puutavaran mittausta on ohjattu lainsäädännöllä jo vuodesta 1939 lähtien ja ristiriitatilanteet ovat harvinaisia.

Sen sijaan saunomista voisimme opettaa heille :)