Fuerteventura N.2

¡Hola!

Nyt on kohta kaksi viikkoa takana täällä Fuertella. Suurta kulttuurishokkia en ole kokenut, mutta tämän maan työkulttuuri on hämmästyttänyt eniten. Suomessa työpaikalla annetaan selkeät ohjeet työn tekoon ja se antaa tilaa oma-aloitteisuudelle. Olin Kenkäverossa kesätöissä tämän kesän ja siellä työhön perehdytettiin hyvin ja jokaiselle jaettiin omat työnkuvat. Minulla oli ruokien vienti ja buffan hoito. Nämä silti antoivat tilaa auttaa muita heidän hommissaan ja itse sai päättää mitä tekee kun omat hommat on valmiina ja on aikaa käytettävissä. Täällä Fuerteventuralla asiat ovat melkein päinvastoin. Työhön ei oikein perehdytetty kunnolla ja kaikki tekevät asioita omalla tavallaan, mikä aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta. Oma-aloitteisesti ei saa tehdä mitään, vaan sinulle annetaan töitä. Kun olen omatoimisesti ruennut tekemään jotain ilman, että kyseistä hommaa oli annettu minulle, joku muista työntekijöistä tulee keskeyttämään minut ja sanoo, että "ei, tee tämä". 

Suomalaiseen tapaan olen tottunut tekemään annetun työn juuri siten, miten se on minulle ohjeistettu. Täällä pitäisi osata lukea muiden ajatuksia. Yksi työntekijöistä käski minua laittamaan roskikset takaisin paikoilleen. Ja niin minä tein; Juuri sen mitä käskettiin. Sitten sama työntekijä tuli takaisin ja sanoi, että "ei" ja haki roskikset takaisin ja käski laittamaan niihin roskapussit. 

Täällä on ollut todella hauskaa ja töissäkin on todella mukavaa. Työntekijät ovat iloisia ja hauskoja, mutta työkulttuurin erilaisuus on selkeästi asia, jossa meillä osuu päät yhteen.

Olen ainoa vaihto-opiskelija Suomesta, joten olen melko yksinäinen. Olen kuitenkin oppinut kuluttamaan aikaa täällä ja lieventämään tylsyyttä: 

Kaupungilla kiertelemisessä voi mennä helposti kaksi tuntia. Sinne on todella helppo lähteä varsinkin, koska asun pääkatua vastapäätä. Kaupungille ei tarvitse lähteä ostomielellä. Matkamuisto kaupat ovat yksi lempi paikkani käydä. Myös Google Mapsin kanssa taistelu kuluttaa helposti useita kymmeniä minuutteja.

Kannattaa lähteä rannalle. Fuerteventuralla niitä löytyy joka paikasta ja lähin löytyy 100m päästä. Sinne kannattaa ottaa mukaan esim. pelikortit, kirja, kaijutin, ruokaa jne. Sielläkin tulee helposti oleskeltua useita tunteja.

Kolmas hyvä tapa kuluttaa aikaa on miettiä jonkin tyylinen paikka, jossa haluat käydä. Esimerkiksi tänään lähdin etsimään askartelukauppaa Google Mapsin avulla. Tässä samalla tulee kaupunki tutuksi ja tulet näkemään uusia kauppoja. Pysähdyin kirjakaupassa ja hedelmäkaupassa. Hyvä vinkki vaihtoon lähtevälle on se, että älä sivuuta yöelämää. Kaikki on yöllä niin erinäköistä. Silloin kannattaa käydä mm. baareissa, syömässä tai ihan vaikka kävellä katuja pitkin ja katsella valoja.

Se, mitä kuulet muilta ei välttämättä ole totta. Ennen kuin tulin tänne Fuertelle, kuulin kolmelta eri ihmiseltä vinkkejä ja ohjeita täällä oleskeluun. Esimerkiksi Suomessa vaihdosta vastaava sanoi, että vaaleahiuksisia naisia ihastellaan, kun taas toinen henkilö sanoi, että tämä ei pidä paikkaansa. Minulle kerrottiin, että asunnoissa on torakoita, rottia, hiiriä jne. ja, että yöllä ei kannata kävellä yksin. Suurin huolenaiheeni oli kielimuuri. Vaihdosta vastaavat kertoivat, että ihmiset eivät puhu englantia.

Noh, annappas kun minä kaikella kunnioituksella oikaisen nämä väittämät:

    - Blondina ihmisenä en ole keneltäkään saanut mitään ylimääräistä huomiota. Ihmiset, joiden kanssa       olen puhunut, ovat kehuneet hiuksiani, mutta sen enempää niistä ei puhuta.

    - Asunto, jossa asun, on siisti ja täällä ei ole muita kuin muutama lukki. Torakoita näkee öisin                 kaduilla ja en ole koskaan nähnyt hiiriä tai rottia. Siili tuli vastaan kadulla toissapäivänä. Torakat 

      eivät ole kahta senttimetriä isompia.

    - Itse en ole tuntenut oloani turvattomaksi kävellessäni kadulla aamu tunneilla. Syrjäkaduille en     

      kehota menemään, mutta pääkaduilla pystyy kävelemään ihan rauhassa.

    - Paikalliset eivät puhu englantia. Totta. Mutta populaatio ei koostu pelkästään paikallisista. Täällä on       paljon muun maalaisia. Jutun jujuhan on se, että minun ei tarvitse puhua paikallisten kanssa. Olen          töissä hotellin ravintolassa, jossa asiakkaina ovat muun maalaiset, jotka puhuvat englantia.                      Työkaverit puhuvat englantia joissakin määrin. Voit luottaa siihen, että kaupan kassalla tai                      ravintolassa työntekijät osaavat puhua englantia. Se, että et osaa puhua espanjaa ei ole iso asia.