Hiya! (skottilaisten moi)
Tulin tänne kirjoittelemaan reissustani Edinburghissa jossa vietän 6kk työssäoppimassa Hostellissa nimeltä CODE.
Nyt on vasta kolmas kokonainen päivä jonka täällä vietän, joten kerrottavaa ei löydy paljon, mutta ajattelin jakaa ensivaikutelmani paikasta jo tässä vaiheessa että ei pääse unohtumaan.
Saavuin Edinburghin lentokentälle lauantai-iltana jossa minua piti olla vastassa yhteyshenkilöni, mutta hän ei päässytkään paikalle. Hän kertoi kuitenkin tilanneensa valmiiksi Meet & Greet taksin jonka kuljettaja saapui kentälle pitäen kädessään lappua jossa luki "Veera". Ymmärsin noin yhden viidesosan hänen puheestaan hänen vahvan skottiaksenttinsa takia, joten säikähdin tulenko ymmärtämään mitään ihmisten puheesta täällä.
Löysimme kuitenkin asuntoni osoitteeseen.
Asuntoni on kotoisa ja mukava, lukuunottamatta ikkunoiden välistä humisevaa merituulta.
Sunnuntaina pääsin tutustumaan kaupunkiin ja kävelinkin kaduilla suu auki ihastellen kauniita rakennuksia ja kaksikerroksisia busseja, joiden läsnäolo sai minut tuntemaan kuin olisin sisällä brittiläisessä draamasarjassa.
Kuvassa taustalla Edinburghin linna jonka näkee lähes joka paikasta keskustassa.
Eilen oli ensimmäinen työpäiväni. Päivä alkoi aamupalan valmisteluilla 8.30 jonka jälkeen opettelimme vastaanoton perusteita ja kuinka tietokoneen ohjelmat hostellissa toimivat. Kaikki hostellissa toimii koodeilla, joiden kanssa täytyy olla tarkkana ongelmien välttämiseksi.
Vastaanoton perusteiden jälkeen aloitimme siivoushommat. En kuvitellut kuinka rankkaa patjojen nosteleminen ja siivoustarvikkeiden kantaminen monia kerroksia olisikaan. Työnantajani ei ollut väärässä ehdottaessaan vesipullon ja lenkkareiden ottamista mukaan seuraavalla kerralla.
Ensimmäisen päiväni aikana huomasin kuinka tuollaisessa pienessä hostellissa jokainen työntekijä tekee vuorottain kaikkia mahdollisia hommmia.
Ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä ja kilttejä (heh kiltti :D), niin työpaikalla kuin joka puolella tätä kaupunkia. Jokainen bussilla kulkija kiittää saapuessaan ja poistuessaan bussista, ja kuski moikkailee takaisin.
Siinäpä avautumiseni ensimmäisistä fiiliksistä täällä.
En tule kirjoittamaan ihan kolmen päivän välein jatkossa, mutta suurpiirteittäin täältä voit tulla lukemaan kuulumisiani ja fiiliksiä Skotlannista!
- Veera ❤
Hienoa Veera. Ei mene pitkään kun ymmärrät täydellisesti skottien mongerrusta.
VastaaPoistaTosi kiva lukea kuulumisiasi! Nyt varmaan jo alat ymmärtää enemmän ja ei aikaakaan, niin huomaat puhuvasi enkkua ihan skottiaksentilla. :) Tuo tuulen humina ikkunanraosta toi mieleen elävästi omat muistoni Edinburghista, ihana kaupunki, mutta joulukuussa villasukat olivat tarpeen...
VastaaPoista