Viikot 6 ja 7 Bilbaossa

Aika menee nyt lentämällä!
Viikosta 6 ei paljoa mainittavaa. Maanantain olin töissä ja koko loppu viikon taas sairaana. Töissä puhuttiinkin, että vähintään kannattaa olla 5 viikkoa vaihdossa, koska lähes poikkeuksetta kaikki vaihtarit sairastaa vähintään yhden viikon. Myös suomalaiset tytöt, joitten piti kyseinen viikko olla samassa työpaikassa, olivat suurimman osan kipeenä. Sain myös hyvän vinkin flunssan välttämiseen: tuoretta inkivääriä paloitellaan litraan vettä, joka keitetään ja sekaan puristetaan yhden sitruunan mehu. Toimii!!

Tämänkin viikon olin suurimmalta osin isojen puolella töissä. Nyt on lapset minut hyväksyneet ja minuun tottuneet, eli töissä on todella mukava olla. Edelleenkään en joidenkin hoitajien työtapoja ymmärrä/hyväksy, mm. se sai verenpaineen kunnolla nousemaan, kun eräs hoitaja karjui lapsille, että hän ei täällä ole vain teitä varten, vaan hällä on muitakin hommia hoidettavana. SORI VAAN, kyllä muuten olet ihan just niitä lapsia varten siellä. Mutta pidinpähän mutinat mahassani ja yritän itse olla mahdollisimman läsnä ja lasten saatavilla, kun he minua tarvitsevat.

Ammatillista kasvua olen täällä kokenut huimasti. Olen oppinut sen, että vaikka en pitäisi ihmisten tavasta työskennellä, se ei tarkoita, ettenkö voisi pitää ihmisestä itsestään. Työkaverit ovat viimeisen kaksi viikkoa olleet ainoat kontaktit täällä, (koska kämppikset lähti) ja heidän kanssaan on todella mukava viettää aikaa.

Pikku hiljaa meinaa haikeus alkaa hiipimään, kun tajuaa, ettei ole enää kuin kaksi viikoa töitä jäljellä, mutta toisaalta olen todella riemuissani, että pääsee kotiin, ja näkemään kaikki rakkaat ihmiset.

Nyt ei löydy oikein muuta sanottavaa, palaan asiaan, kun sitä löytyy.

Hasta luego!