Maaseuturakkautta
Eräänä päivänä hän jätti minut tielle, jotta pääsisin tutustumaan työpaikan lähiympäristöön. Kuljin pitkin kapeaa tietä, jonne autolla ei päässyt. Oli paljon kauniita kukkia, joita kasvoi tien reunoilla kivetysten päällä ja pelloilla. Oli myös puu, joka muistutti meidän tyrnipuuta, mutta siinä olevat pallerot eivät olleet marjoja. Kävellessäni ylöspäin kuulin lampaiden määkimistä, sitä kohti oli sitten mentävä. Kävelin myös viinitilan ja appelsiinipuun ohi.
Kumipuu minulla on kotona vähän pienemmässä koossa.
Lähiympäristöä.
Löysin kangaskaupan, jossa oli toinen toistaan ihanampia kankaita. En tiedä montako huonetta kankaita oli, kun minua ohjattiin aina uuteen huoneeseen. Laskeskelin jälkeenpäin, että kävin viidessä huoneessa. Huoneet olivat isoja.
Syön töihin lähtiessäni aamupalan tai lounaan riippuen työajasta. Töissä ei ehtinyt syömään, edes kylmää ruokaa. Joskus minua heikotti niin, että istuin alas ja söin sipsejä, kun muuta ei ollut. 😅
Juhlien aikana olimme joskus paikalla ja laitoimme lapsille askartelupöytiä, jossa lapset askartelivat. Sen jälkeen tarjosimme heille suolaista sen seitsemää sorttia. Aina ei ollut vanhemmille suolaista. Tämän jälkeen lapset saivat muffinsin, johon laittoivat päälle suklaa-pähkinvoita ja strösseliä.
Lapsilla oli täällä paljon tekemistä, kun tämäkin pomppulinna laitettiin esiin.
Sellaista täällä maaseudulla, annetaan luonnon hoitaa asioita.
Soile
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti