1. ja 2. viikko Fuerteventuralla

Hola amigos! Nyt saimme bloggertunnukset viimein toimiman ja pääsemme kertomaan kuluneista viikoista.
Ollaan nyt oltu Fuerteventuran Corralejossa kaksi viikkoa ja ollaan viihdytty todella hyvin. Lähtöpäivä koitti 17.10. ja reissu alkoi 6.05 lennolla Savonlinnasta Helsinkiin. Lennolla meitä palveli unkarilaiset lentoemännät ja tarjosivat pientä purtavaa ja juotavaa. Helsingissä meinasi tulla kiire tunnin vaihdolla jolloin piti myös noutaa matkatavarat ja mennä uudelleen turvatarkastuksiin. Kolmas vaihto tapahtui Berliinissä Tegelin lentokentällä, jolloin odotimme saapuva konetta noin 3 tuntia. Saavuimme Fuerteventuralle neljän jälkeen iltapäivällä ja pääsimme järjestetyllä kuljetuksella asuntoomme.
Asunto, jossa asumme sijaitsee sataman lähistöllä paikallisten alueella meren rannassa. Keskustaan kävelee n. 8 minuuttia, joten sijainti on oikein ihanteellinen. Asunnossa toimii kaikki tarvittava ja täyttää tarpeemme hyvin. Yllätyimme, miten erilainen hygieniataso täällä on. Kämpässämme on myös pientä ongelmaa ötököitten kanssa, mutta se ei häiritse elämää liikaa.
Kaikki kolme työskentelemme eri ravintoloissa; Anniina Tio Bernabessa, Noora La Tascassa ja Matti La Marquesinassa.
Tio Bernabella ja La Marquesinalla on sama omistaja. Kaikista kyseisistä ravintoloista saa perinteistä espanjalaista ruokaa, mm. mereneläviä, paellaa, tapaksia, pastaa, kanarialaisia perunoita, erilaisia liharuokia yms. Ravintoloissa Suomeen verrattuna poikkeaa kierrätys ja jollain tasolla hygienia, mutta muuten käytäntö on aikalailla samanlaista. Työkaverit ovat kaikilla oikein mukavia. Vaikkei kenenkään ravintolan kokit osaa hirveän hyvin englantia, kommunikointi toimii ja mukavaa on. Olemme kaikki oppineet paljon espanjaa kuluneiden viikkojen aikana. Ollaan myös saatu hyvää palautetta kokeilta ja Anniina ja Matti on saanut myös tippiä.
Ensimmäisellä viikolla vapaa-ajalla otimme paljon aurinkoa, uimme, kävimme ulkona syömässä, tutustuttiin kaupunkiin ja uusiin ihmisiin. Toisella viikolla emme pystyneet olemaan yhtä paljoa rannalla, koska ei ollut yhtä hyvä sää sateen ja pilvisyyden takia. Tulevina viikkoina pitää rajottaa shoppailua ja ulkona syömistä, sillä budjetti alkaa tuplaantua samoin kuin matkalaukun paino.

Olemme nauttineet ainutlaatuisesta ajasta täällä sekä kanarialaisesta elämäntyylistä ja auringosta. Välillä meinaamme ikävöidä Suomen harmautta, mutta kyllä siitäkin vielä kerkeää nauttimaan tulevaisuudessa. Odotamme innolla tulevia viikkoja ja olemme todella kiitollisia tästä mahdollisuudesta!

Audios y buenos noches!

Anena, Nora y Martin

Falun /Ruotsi 26.-30.10.2016 Monitoring Visit

Olin Eurooppalaiset opintopolut (Ruotsi-Norja)- hankkeen matkalla Falunissa, Ruotsissa 26.-30.10.2016. Matkan tarkoituksena oli herätellä henkiin unohduksissa olleita suhteita Falunin yhteistyökoulun kanssa sekä etsiä harjoittelupaikkoja Ruotsiin TOP-jaksolle lähteville SAMI:n opiskelijoille.

Falun, Taalainmaan pääkaupunki, sijaitsee 260 km Tukholmasta luoteeseen. Se on kuuluisa talviurheilukeskus, jossa järjestetään mäkihypyn ja maastohiihdon maailmancup-kisoja. Sillä on myös yhteys Suomeen, koska Stora Kopperbergin kaivosyhtiö, joka on tiettävästi maailman vanhin kaivosyhtiö, yhdistettiin v. 1999 suomalaisen Enso-Gutzeitin kanssa Stora Ensoksi. Kaivoksesta saadaan nykyisin punamultaa, niinpä kauniita punamullalla maalattuja taloja onkin paljon Falunin seudulla. Asukkaita kaupungissa on n. 37 000. Taalainmaa on tunnettu käsin tehdyistä, kauniista puuhevosistaan. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Falun)

Ruotsin koulutusjärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Ruotsissa lapset käyvät peruskoulun kuten Suomessa, mutta sen jälkeen lähes kaikki 16–20-vuotiaat nuoret jatkavat opintojaan kolmivuotisessa lukiokoulussa. Lukiokoulutus on maksuton.
Lukiokoulutus (gymnasieutbilding) tarkoittaa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeistä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Kyseisen tutkinnon voi Ruotsissa suorittaa

•     lukiokoulussa (gymnasieskola)
•     lukioasteen aikuiskoulutuksessa ja
•     lukioasteen oppisopimuskoulutuksessa.

Ruotsissa ei järjestetä samanlaisia ylioppilaskokeita kuin Suomessa. Ylioppilaat voivat kuitenkin suorittaa vapaaehtoisen högskoleprov-kokeen lisätäkseen mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka korkeakoulusta.
Ruotsissa lukiokoulussa on 18 kansallista opetusohjelmaa, jotka sisältävät kahdeksan kaikille yhteistä ainetta (kärnämnen). Näistä opetusohjelmista kuusi on yleissivistäviä, erityisesti korkea-asteen opintoihin valmistavia (högskole-förberedande program) ja kaksitoista ammatillisesti suuntautuneita(yrkesprogram). Ammatillisesti suuntautuneissa ohjelmissa opiskelevat voivat käyttää enemmän aikaa ammattiaineisiin, mikä parantaa heidän valmiuttaan siirtyä työelämään lukio-opintojen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on osa lukiokoulutusta. (Lähde: http://www.maatieto.net/maat/ruotsi/koulutusjarjestelma)

SAMI teki yhteistyötä vuosia sitten Falunissa olleen Haraldsbogymnasietin kanssa, mutta Falunissa olikin tehty organisaatiomuutoksia ja tämän Haraldsbogymnasietin opetus oli jaettu kahteen muuhun gymansietiin. Haraldsbon kaupungiosassa oleviin koulurakennuksiin jäi vain puualan aikuisopetusta sekä ravintola-alan opetusta. Loput tilat olivat nykyisin perusopetuksen käytössä.  Muu Haraldsabogymnasietin opetus eli  parturi-kampaamoalan, hoidon ja huolenpidon, lasten- ja nuortenhoidon, matkailualan sekä talouden opetus oli siirretty kaupungin keskustaan Kristinegymnasietiin. Lugnetgymnasietiin oli siirretty mm. tekniikan aloja sekä näyttelijä- ja taidekoulutusta.



Vierailuni pääkohde oli Kristinegymnasiet, joka sijaitsee v. 1849 rakennetussa vanhassa rakennuksessa aivan Falunin keskustassa. Opiskelijoita koulussa on n. 500. Tapasin siellä ensimmäiseksi englannin opettajan, Alexander Dahlbeckin, joka esitteli minulle koulurakennuksen sekä järjesti sitten tapaamisia muiden opettajien kanssa. Kristinegymnasiet on todella hieno, vanha rakennus. Koulun ensimmäisessä kerroksessa oli avara oleskelutila, jossa opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä koulutehtäviään ja olipa siellä biljardipöytäkin. Lisäksi siellä oli ruokala, Ruotsissa opiskelijat saavat ilmaisen lounaan suomalaisten koulujen tapaan.Toisessa kerroksessa oli suuri kirjasto ja siellä oli myös mukavia istuinryhmiä. Koulusta löytyy moderni kampaamo, tosin paljon meidän Humanian kampaamoa pienempi yksikkö. Kaikki osastot olivat pienempiä kuin meillä, ainoastaan Haraldsbossa olevassa ravintola-alan koulussa oli suuret keittiöt sekä ravintolatila. Opettajat siellä olivat vain ihmeissään, kun kokin ammatti ei kiinnosta tällä hetkellä nuoria Ruotsissa ja heillä on siis todella pulaa opiskelijoista.

Koulun toinen rehtori on suomalaissyntyinen Sari Peltokorpi. Hän kertoi, että heidän koulussaan ei ole kv-asioita hoitavaa henkilöä eikä heillä ole ollut viime vuosina minkäänlaista ulkomaanvaihtoa. Heillä on kuitenkin tarkoitus perustaa tiimi, joka voi huolehtia mm. meidän opiskelijoiden vastaanottamisesta ja majoitukseen viennistä TOP-jakson aikana ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Sarin ja Alexanderin lisäksi keskustelin parturi-kampaajaopettajan Maria Stormin, hoidon ja huolenpidon opettajan Monica Fahlénin, lasten ja nuorten hoidon opettajan Camilla Lundbergin, hotelli- ja matkailualan opettajan Kerstin Tetta Svedlundin, Haraldsbossa ravintola-alan opettajan Björn Hemdalin sekä Lugnetissa teatterialan opettajan Dag Hellströmin kanssa. Lisäksi tapasin aikaisemmalta vierailulta tutun puualan opettajan Lars-Olof Hedlund-Biörsin Haraldsbossa, jossa hän opettaa nykyisin aikuisopiskelijoita. Hän sekä matkailualan opettaja Tetta Svedlund ovat käyneet opiskelijaryhmien kanssa useita vuosia sitten vierailulla SAMI:ssa.

Hiusalan sekä matkailualan opettajat olivat erityisen kiinnostuneita yhteistyöstä SAMI:n kanssa. Myös kaikilla muilla opettajilla oli positiivinen asenne mahdolliseen vaihtoon ja he lupasivat olla käytettävissä mahdollisuuksien mukaan, mikäli meidän opiskelijamme tarvitsevat apua vaihtojakson aikana. Lisäksi he kaikki lupasivat auttaa, mikäli tarvitsemme osoitteita harjoittelupaikkojen etsimiseen. Ruotsissa toivotaan, että hoitoalalle, varsinkin vanhustenhoitoon tulevat harjoittelijat, osaisivat ruotsia sen verran, että pystyvät kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ruotsiksi.

Kristinegymnasietissa ei kuitenkaan ollut niitä aloja, joiden opiskelijoille olin etsimässä harjoittelupaikkaa ensi keväälle eli Liken ja teatteritekniikan opiskelijoille. Niinpä piti toimia ihan omin avuin. Olin kirjoittanut Dalateaternin tekniselle johtajalle ja sopinut tapaamisesta. Vierailu oli erittäin positiivinen ja mielenkiintoinen ja on melko varmaa, että teatteritekniikan opiskelija pääsee harjoittelemaan Dalateaterniin ensi keväänä. Liken opiskelija tarvitsee työpaikan kaupasta, jossa voi harjoitella tuotteiden esittelyä sekä visuaalista markkinointia. Tämän harjoittelupaikan etsiminen ei ollutkaan ihan helppoa. Kiersin useissa kaupoissa ja juttelin omistajien kanssa, mutta etsiminen tuntui jo toivottomalta. Vihdoin löytyi eläinkauppa ja koska opiskelija on kiinnostunut eläimistä, kysyin eläinkaupan omistajalta mahdollisuutta ottaa meidän opiskelija harjoitteluun. Ja hän olikin kiinnostunut. Niinpä asia on vireillä siihen suuntaan.

Vierailuni aikana etsin myös erilaisia majoitusvaihtoehtoja meidän opiskelijoiden vaihtojakson ajalle. Koska Falun on tunnettu talviurheilukaupunki, niin varsinkin talvisin kaikki majoituspaikat ovat täynnä. Löysin kuitenkin Haraldsbo Vandrarhemin (n. 4km keskustasta), josta löytyy siistit, äskettäin remontoidut huoneet sekä yhteiset keittiö- ja peseytymistilat. Eksoottista majoitusta Falunissa tarjoaa vankilaan tehty hostelli. Siellä huoneet ovat siis entisiä sellejä. Mielenkiintoinen paikka viettää pari yötä, mutta ei kuitenkaan mahdollinen asuinpaikka kuukaudeksi. :)

Ruotsi on erittäin suositeltava vaihtokohde TOP-jaksolle ja Falun on miellyttävä, melko pieni, mutta vireä kaupunki. Ihmiset ovat avuliaita ja mukavia, ja sain kaikkialla lämpimän vastaanoton. Elämä Ruotsissa on melko samanlaista kuin Suomessa, mutta kuitenkin on paljon erilaisia tapoja, on tunne, että on ulkomailla. Monet ruotsalaiset puhuvat englantia, mutta eivät tietenkään kaikki, joten ruotsin ehkä jo unohduksissa ollut taito muistuu siellä hyvin mieleen, kun pääsee sitä harjoittelemaan aidossa ympäristössä.