Zaragoza, Espanja

Zaragoza, Espanja

Moikka!

Lähdimme 17.11 viideksi viikoksi vaihtoon Espanjan upeaan Zaragoza kaupunkiin kaverini kanssa kaksin opettajan saattamana, olemme molemmat lähihoitaja opiskelijoita ja menimme päiväkoteihin töihin.

                                            

Minä olen töissä vanhassa ja pienessä 4 ryhmän päiväkodissa. Päiväkodin koko ei vaikuta negatiivisesti siellä työskentelyyn vaan päinvastoin, päiväkodin aikuiset ja lapset ovat kuin yhtä suurta perhettä. Minut on otettu avosylin vastaan ja kaikkiin lapsiin sekä työntekijöihin on ollut helppo tutustua. Työskentelen 11 lapsen ryhmässä jossa kaikki lapset ovat noin yksi vuotiaita. Ryhmissä on vain yksi opettaja 11 tai useampaa lasta kohden, mutta myös apulainen joka tulee ruokailujen ja siirtymätilanteiden yhteydessä auttamaan. Työpäiväni ovat maanantaista perjantaihin klo 9-16. Päiväkoti on myös auki vain ma-pe klo 8.30-16.30. Lapset tuodaan klo 8.30-9.30 välisenä aikana ellei ole erikseen esim. lääkärikäynnin takia sovittu. Lapset haetaan 16-16.30 välisenä aikana.

                                

Tuliaisena Suomesta vein päiväkodin lapsille Tatun ja Patun suomi kirjan ja aikuisille Pandan lakumix pussin ja salmiakkia. 

Työpäiväni alkaa sillä että menen luokkaan ja siellä on yleensä vasta vain muutama lapsi paikalla, toivotan huomenet ja leikin lasten kanssa sen aikaa kun odottelemme että kaikki ovat saapuneet. Noin kello 10 aikoihin lapset syövät välipalan joka on yleensä leipää tai jotain hedelmää. Välipalan jälkeen menemme leikkimään joko ulos tai isoon leikkihuoneeseen joka toimii myös lasten päiväuni huoneena. 11.30 lapsia ruvetaan valmistelemaan lounaalle, lapset ohjataan omille paikoille istumaan, nostetaan hihat, pyyhitään kädet ja laitetaan ruokaliinat. 

Lasten kädet ja suut pyyhitään kosteilla ”räteillä” ja ruokaliinana toimii pyyhekangasta olevat liinat joita laitetaan välipalalla yksi ja lounaalla kaksi päällekkäin.

Lounaan jälkeen on pieni leikkihetki ja vaippojen vaihto jonka jälkeen klo 13.00 mennään päiväunille. Kaikki päiväkodin lapset paitsi vauvat nukkuvat samassa tilassa. Klo 13.00 tai 14.00 on opettajien ruokatauko joka kestää tunnin. Kello kolmelta lapset menevät takaisin luokkiin jolloin leikitään, vaihdetaan vaipat ja valmistaudutaan kotiin. Klo 16.00 vanhemmat rupeavat hakemaan lapsia.

Olen myös tauoilla päässyt tekemään erilaisia askartelu juttuja ja joulukoristeluja luokkahuoneisiin kun kerroin ryhmäni opettajalle että tykkään tehdä sellaista.

Lasten kanssa kommunikointi tapahtuu pääosin ele kielellä sekä yksittäisillä espanjankielisillä sanoilla ja lauseilla joita olen oppinut. Päiväkodin aikuiset ei puhu englantia mutta miun ryhmän opettaja puhuu jonkin verran. 

                                            

On ollut ihana huomata miten kaikki lapset ovat kiintyneet minuun niin paljon. Jopa ryhmäni nuorimmat alle yksi vuotiaat jotka aluksi vierastivat hirveästi. Aina tullessani ja lähtiessäni töistä saan lapsilta haleja ja pusuja poskille ja se piristää päivät aina.

Ruokatauoilla on aina hauska kertoa Suomesta ja suomen kulttuurista. Esimerkiksi kun kerroin heille että suurimmalla osalla ihmisistä on sauna omassa kodissa ja että siellä käydään tosi usein ja alasti, he menivät ihan shokkiin. 

Asumme lähellä keskustaa sijaitsevassa Xior Student Housing kampuksessa. Kampuksen alue on rauhallinen ja kävellen pääsee helposti keskustaan. Meillä on omat kompaktit huoneet joissa on sänky, wc, vaatekaappi, jääkaappi, mikro sekä työpöytä. Huoneet ovat siistit ja juuri sopivan kokoiset. Joka maanantai on huoneiden siivous jolloin siivooja vaihtaa lakanat, roskiksen ja tekee yleissiivouksen.

                                            

    

                                        

                                        

                                        

Kampuksella on myös kuntosali joka on ollut paljon käytössä sekä ruokala josta saa aamupalaa lounasta ja illallista maksua vastaan. Myös yhteiset keittiötilat ja pyykinpesu huone löytyy.

Vapaa-ajalla ollaan tutustuttu kaupunkiin ja kierrelty nähtävyyksiä. Heti ensimmäisellä viikolla käytiin katsomassa upea Nuestra Senora del Pilar Basilica josta Zaragoza on tunnettu. Tutustuttiin myös samassa kampuksessa asuvaan kaveriporukkaan jonka kanssa ollaan tehty kaikkea kivaa. Käytiin heidän kanssa mm. katsomassa kaupungin jouluvalojen avaus ja joulumarkkinat. Täällä Zaragozassa sijaitsee Espanjan suurin ostoskeskus Puerto Venecia, sillä tuli myös käytyä. 

                                    

                                        

                                        

Yksi suurimmista kulttuurieroista mitä olen huomannut etenkin työpaikalla on se että lapset sekä aikuiset ovat sisällä ja ulkona samoilla kengillä. Myös ruokailutavoissa on eroja. Kattaukseen laitetaan kaksi lautasta päällekkäin, matala lautanen alle ja syvä lautanen päälle. Jos ruokana on esimerkiksi perunaa, lihaa ja salaattia, peruna syödään ensin yksinään syvältä lautaselta ja sen jälkeen liha eri lautaselta ja vielä lopuksi erilleen salaatti. Myös lapset syövät tällä tavalla. Oliiviöljy on isossa osassa ruokia ja patonki tyylistä leipää syödään kaiken kanssa, jopa suklaan.

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut unohtumaton ja ikimuistoinen kokemus josta on jäänyt paljon uutta tietoa ja taitoa. Tätä kokemusta voi ehdottomasti suositella kaikille!

 

Jonna

 

Moravske Toplice, Slovenia

Moikka! Oon nyt ollut täällä Slovenian Moravske Toplicessa puolitoista kuukautta vaihdossa ja enää alle viikko jäljellä. Aika on menny super nopeesti, koska arki täällä on hieman muuttunu.

                                        

Vaihdoin työpaikkaa tän matkailukeskuksen sisällä, itse asiassa kaksi kertaa. Pari viikkoo sitten pääsin näkemään, miten Wellness puolen vastaanotto toimii ja samalla tutustuin siellä erilaisiin hoitoihin. Se oli tosi mielenkiintosta ja sielläkin kaikki työkaverit oli tosi mukavia, pääsin jo ensimmäisenä päivänä työporukkaan mukaan. Olin täällä viikon töissä ja mun työpäivät oli 8-16 pituisia.

                                            

    

                                            

Wellnessin jälkeen menin viikoksi töihin tän Hotel Ajdan vastaanottoon. Sain tehä erilaisia paperijuttuja ja tutustua vastaanottovirkailijan työhön. En pystyny yksin ottamaan asiakkaita vastaan, koska vastaanottojärjestelmä oli sloveeniksi. Seurasin vierestä ja mun työkaverit kertoivat mitä tekivät. Opin tälläkin tavalla melko paljon. Pääsin myös auttamaan hotellin animaattoreita heidän työssään.

Me järjestettiin mun vaihtokamu Emilian kanssa itsenäisyyspäivänä Suomi-info. Pidettiin se meijän hotellin aulassa yhden animaattorin kanssa. Päästiin kertomaan paljon Suomesta, ja moni asiakas oli haaveillut Suomeen tulosta. Osa asiakkaista oli käynyt Suomessa ja päästiin kuulemaan heidänkin ajatuksiaan. Leivottiin lusikkaleipiä tarjolle, jotta asiakkaat saavat pienen maistiaisen suomalaisesta ruoasta. 

                                            

    

                                            

Yhden vapaa-päivistä vietimme kaupungissa nimeltä Ptuj. Meijän piti ensin mennä bussilla Murska Sobotaan, josta lähdimme junalla Ptujiin. Sinne oli noin tunnin junamatka, jonka aikana näki paljon Sloveniaa. Ptuj on itse asiassa maan vanhin kaupunki. Koko päivän käytimme vain kiertelemällä kaupunkia ja käymällä kaupoilla. 

Olemme käyneet myös Murska Sobotassa Expano-museossa. Se kertoo tän Pomurje alueen historiasta ja siellä on esimerkiksi monia satoja vuosia säilyneitä sormuksia ja vaaseja. Päästiin liikuttamaan vettä meijän ajatuksenvoimalla, ja nähtiin mitä tällä alueella on ollu tuhansia vuosia sitten.

                                            

Tän viimesen viikon oon töissä ravintolassa tarjoilijana, on kiva lopettaa tää vaihtojakso sinne mistä sen alottikin. Vikat pari päivää vietetään tutustuen Wieniin, josta lento Suomeen lähtee. 

 

Martta

 

Zaragoza, Espanja

Opiskelijoiden saattaminen ihastuttavaan Zaragozaan 17.11.-21.11.2025

                                              

Minun ja 2 sotealan opiskelijan matka Helsingin, Münchenin ja Barcelonan kautta vajaan 700 000 asukkaan Zaragozaan alkoi Savonlinnan kentältä ma 17.11 klo 7.00 lähtevällä lennolla. Lento Helsinkiin kestää vain n. 55 min., joten se lyhentää huomattavasti matkustusaikaa oppilaitoksemme järjestämillä liikkuvuusjaksoilla Euroopan eri kolkkiin. 👍

Lentomme Münchenin kautta Barcelonaan kesti yht. n. 7 tuntia. Barcelonan kentältä otimme taksin rautatieasemalle, josta jatkoimme junalla Zaragozaan. Barcelonan rautatieasemalla jouduimme menemään turvatarkastuksen läpi, paljon matkustaneena ensimmäistä kertaa tuli sellainenkin koettua. Matka sujui joutuisasti n. 300 km tuntivauhdilla. 😮

Saavuimme illalla Zaragozaan, jossa vastassa oli välittävän toimiston edustaja, ihana Anabel miehensä kanssa. He huolehtivat siitä, että pääsimme suoraan ja helposti majapaikkoihimme. Kiitos siitä heille. 🤗

                                    

Tyttöjen asunnot olivat suht koht uudessa asuntolassa, jossa oli paljon pääasiassa pitempiaikaisesti majoittuvia opiskelijoita. Asuntola sijaitsi lähes keskustassa, joten opiskelijat pääsivät helposti liikkumaan kävellen ympäri kaupunkia.

                                        

Työpaikoille sen sijaan opiskelijat menivät busseilla, paikallisliikenne toimi Zaragozassa todella hyvin. Oli metroa, bussia, raitiovaunua mistä valita. Keskusta oli kompakti, joten siellä pystyi hyvin kulkemaan jalan. 

Ensimmäinen päivä meni tutustuessa opiskelijoiden työpaikkoihin ja asuntolaan. Toinen työpaikoista oli vanhempi ja pienempi ja sijaitsi 15 min bussimatkan päässä keskustasta. Toinen taas oli uudempi ja isompi ja sijaitsi n. 30 min. bussimatkan päässä keskustasta. Ensimmäisenä päivänä pääsimme kuitenkin sujuvasti liikkumaan eri paikkojen välillä autokyydeillä. 

                                            

                                            

                                                   

Kuvia opiskelijoiden työpaikoista

Meidät otettiin todella ystävällisesti vastaan ja tunnelma oli kotoinen. Lasten ikä oli 1-2 vuotta, ihania nappisilmäisiä lapsia juoksi ympäriinsä. Vanhempia lapsia espanjalaisissa päiväkodeissa ei olekaan, koska Espanjassa koulut aloitetaan todella varhain, 2-3 vuoden iässä. 

Iltapäivällä tutustuimme tarkemmin asuntolaan, joka oli iso. Huoneet olivat kompaktit ja siistit. Niissä oli omat kylpyhuoneet, pieni jääkaappi ja mikroaaltouuni. Asuntolasta löytyi myös isompi yhteinen keittiötila, jossa pääsi kokkaamaan tarpeen mukaan. Lisäksi asuntolassa oli ruokala, jossa sai maksua vastaa syödä aamupalaa, lounasta ja illallista tiettyinä kellonaikoina. Se oli mukava palvelu tiukan paikan tullen. 👏

                                           

                                        

                                            

                                                            

Kuvia opiskelijoiden asuntolasta

Ke tapasin Anabelin hänen työpaikallaan, jonne kävelymatkaa hotellilta oli n. 15 min. Rakennus oli zaragozalaiseen tapaan vanha ja viehättävä. Anabel esitteli heidän toimintaansa ja keskustelimme mahdollisesta tulevasta yhteistyöstä. Lounasta söimme kahdessa ihanassa, Anabelin veljen omistamassa Tapas-ravintolassa, jonka tapakset olivat taivaallisia. 😋 Minulle selvisi myös, että tapaksia on myös makeita versioita. 

                                            

Anabelin työpaikka

                                        

                                        

Tapas-ravintola ja maukkaita tapaksia

Lounaan jälkeen tutustuimme kaupunkiin, jossa jo jouluvalot ja joulumarkkinat oli asetettu, mutta jotka vielä odottivat syttymistä ja aukeamista myöhäisempänä ajankohtana. Zaragozan suurin nähtävyys Nuestra Senora del Pilar Basilica (Cathedral Basilica of our Lady of the Pillar) kohosi uljaasti ja komeasti Zaragozan vanhassa kaupungissa Ebro-joen rannalla. Basilika on osoitettu siunatulle Neitsyt Marialle, jota Paavi Johannes Paavali II ylisti "latinalaisamerikkalaisten kansojen äitinä". 

                                        

Upea Basilica ulkoa

                                

                                  

Ja sisältä

Neljän jälkeen menin opiskelijoita vastaan bussille, kävimme heidän asunnolle ja sen jälkeen läksimme etsimään ruokapaikkaa. Se osoittautui haastavaksi, koska suurin osa ravintoloista aukesi vasta illalla, joten vaihtoehtoja oli vähän. Nälissämme eksyimme paikalliseen pizzapaikkaan, ja totesimme, että opiskelijoidemme tapas-kokemus saisi odottaa myöhäisempää ajankohtaa. 

To pääsin tutustumaan paikalliseen ravintolakouluun, josta toivon mukaan tulisi yhteistyökumppanimme tulevaisuudessa. Se sijaitsi vähän keskustan ulkopuolella, joten menimme sinne bussilla. Koulu oli pieni ja vanhahko, mutta siellä oli tekemisen meininki ja tunnelma niin kuin pienessä koulussa yleensä on: miellyttävä, tiivis ja kotoinen. Tapasin koulun rehtorin, joka oli vieraillut oppilaitoksessamme Savonlinnassa n. 12 vuotta sitten. Koulua meille esitteli ravintola-alan opettaja, joka hänkin oli vieraillut oppilaitoksessamme n. 11 vuotta sitten. Itse en vielä silloin ollut mukana kv-toiminnassa yhtä tiiviisti kuin nyt, joten uutinen tuli minulle tervetulleena yllätyksenä. Tämä tekisi tulevan yhteistyömme entistä helpommaksi. 

                                        

                                        

                                    

                                

Kuvia Topi-ravintolakoulusta 

To iltapäivällä lähdin junalla Barceloonaan, jossa yövyin lentokenttähotellissa. Lento lähti aamulla klo 6.50, joten aikainen herätys oli tiedossa.  

Kiitos ihana uusi tuttavuus Zaragoza 😍. Hyvillä mielen jätin opiskelijat Zaragozaan. Nämä tytöt pärjäävät siellä kyllä. 🫶

T. Tiina

Moravske Toplice, Slovenia

Moi oon Martta ja opiskelen matkailulalaa.  Oon tällä hetkellä töissä Terme 3000 nimisessä matkailukeskuksessa Slovenian Moravske Toplicessa. 

Mun työtehtäviin kuuluu aamupalatarjoilu sekä lounas- ja illallistarjoilut Hotel Ajdassa. Oon toiminut pääasiassa tarjoilijana eli siivoon pöytiä ja autan asiakkaita tarvittaessa. Mun työpäivät on yleensä joko 7.00-14.00 tai 17.00-21.00 mittaisia. 

Kaikki työkaverit ovat tosi mukavia ja oon päässyt tosi hyvin porukkaan mukaan. Ihan kaikkien kanssa ei oo yhteistä kieltä, mutta elekielellä keskustelu onnistuu myös hyvin. Suurin osa mun työkavereista on kotosin eri maista, kuten Serbiasta ja Bosniasta. On kiva oppia myös muiden maiden kulttuuria.

Mä asun mun työpaikkan yläpuolella hotellihuoneessa vaihtokaverini kanssa. Meijän huone ei oo kovin iso, mutta täällä on kaikki tarvittava ja tilaakin riittävästi. 

Vapaa-ajalla oomme käyneet viereisessä kaupungissa, Murska Sobotassa. Siellä ollaan kierrelty kauppoja ja tutkittu kaupunkia. Täällä Moravske Toplicessa me käyään päivittäin useemmalla kävelyllä ja ihastellaan paikallista luontoa. Ollaan myös käyty meijän hotellin kylpylässä useemman kerran. Täältä löytyy myös kuntosali, joka on ollut paljon käytössä. 

Tähän mennessä vaihtojakso on ollu mielenkiintonen ja hyvin antoisa. Oon viihtyny täällä super hyvin, enkä voi uskoo että enää muutama viikko jälellä.

 

Martta

 

Moravske Toplice, Slovenia

 

Moi! Oon Emilia, toisen vuoden opiskelija matkailualalta. Tällä hetkellä olen vaihdossa Sloveniassa, pienessä Moravske Toplicen kylässä. Tästä alle tuhannen hengen kylästä erityisen tunnetun tekeekin lämpökylpylät, joita täältä löytyy kaksi kappaletta.

                                        

    

                                            

Toinen näistä lämpökylpylöistä on mun työpaikka, nimeltään Terme 3000. Terme tarkoittaa sloveniaksi siis kylpylää. Mutta tää paikka on oikeesti paljon enemmän kun vaan kylpylä. Terme on matkakeskus, joka yhdistyy mm. kolmesta isosta hotellista, camping -alueesta, kahdesta mökkikylästä ja golfkentistä. Alueella on myös esimerkiksi 32 uima-allasta, sekä paljon muuta!

Me vaihtokamun kanssa majoitutaan hotelleista keskimmäisessä, Hotel Ajdassa, samalla hotelli on meidän työpaikkamme. Ensimmäiset neljä viikkoa olen työskennelyt siis oman hotellin ravintolassa. Mulla on täällä sekä aamu -ja iltavuoroja. Ravintola on auki aamulla klo 7-10, päivällä klo 12-14 ja illalla 18-20.30. Näinä aikoina keräämme asiakkaiden astiat pöydistä, ja väliaikoina valmistelemme ravintolan seuraavaa ateriaa varten.

                                        

                                    

                                    

Mulla on tosi mukava työporukka täällä, kaikki on ollut tosi vastaanottavia ja ystävällisiä! Ja täällä on myös muitakin saman ikäisiä opiskelijoita, jotka ovat myös harjoittelujaksoilla.

Paikka on samalla kuntoutuskeskus, ja asiakkaista suurinosa on eläkeikäisiä. Usein heitä tulee isolla porukalla busseilla, yli puolet ovat Itävallan puolelta ja puhuvat saksaa.

Tähän mennessä vaihtojakso on mennyt oikein sujuvasti! En voi uskoa että yli puolet ajasta on jo mennyt. Enkä myöskään malta odottaa ensi viikkoa, kun pääsen näkemään toista työpaikkaa, nimittäin respaa!

Terveisin Emilia

Las Palmas, Espanja

Blogi Kanarialta, osa 2: 15.10.-15.11. 2025 

Erasmusvaihtoni ensimmäisessä blogissa kerroin oppilaitoksesta päällisin puolin, sekä keskityin kertomaan saaren ihanasta rannikkoelämästä upeine merenrantoineen, uima-altaineen ja turistipaljouksineen.  

Tässä toisessa osassa kerron lisää koulusta ja uusista asioista siellä.  Esittelen myös Kanarian karun ja rutikuivan luonnon rannikon dyyneineen ja sisämaan upeine vuoristoineen.    

Koulussa:  

Toisen vuosikurssin sisussuunnittelijaopiskelijat osallistuivat yhtenä opiskelutyönään  puutarhan suunnittelukilpailuun. Kilpailun teema on ”Jardines como espacios de libertad” eli ”Puistot / puutarhat vapauden tiloina”. Minä sain seurata opiskelijoiden ideointia, suunnittelua, toteutusta ja koulussa esiteltäviin esityksiin. Roolini oli olla arviointihenkilönä ja antaa opiskelijoille palautetta & parannusehdotuksia itse työhön ja / tai kilpailutyönsä esitykseen.   

Kuvat 1 ja 2: Kilpailun esittelykuvia virallisilta kotisivuilta. 

Seuraavissa kuvissa on kilpailutöiden työstämistä suunnittelusta valmiisiin esityksiin.  

 

Opiskelijat tekivät kilpailutöitä Autocad – ja Sketchup-piirrosohjelmilla. Lisäksi kuvissa opiskelijoiden ja opettajien yhteistyötä työn parissa ja lopuksi opiskelijatöiden esityksiä.  

Sisustussuunnitteluopinnoissa oli monia mielenkiintoisia kursseja, joista mm. todella kiinnostavia olivat sähkö- ja valaistuskurssit, sekä ”rakennusten patologia”-kurssi. Tällä kurssilla opittiin tunnistamaan rakennukseen syntyneitä vaurioita ja vahinkoja, kuten esim. kosteusvauriot.  

  

Minun espanjankielentaidoillani ei olisi oikeasti ollut juurikaan mahdollisuuksia ymmärtää opetettavista oppiaineista mitään, mutta onneksi loistavat käännösohjelmat auttoivat tilanteessa. Google lensin avulla pystyin taululle kameraa osoittamalla lukemaan taululla olevan tekstin käännettynä suomeksi. Google kääntäjä-apin avulla pystyin nauhoittamaan opettajan puhetta, joka simultaanikäännöksenä oli minulle luettavissa samanaikaisesti. Teknologian kehitys on ihmeellistä! Nythän on jo myynnissä simultaanitulkkaavia korvakuulokkeita, mitkä korvissa ollessaan kuuntelevat vieraan kieleen ja laite kääntää, eli lukee, sen korvaan suomeksi. Näistä korvanapeista tulee varmasti hitti ulkomailla liikkuville ihmisille!   

Vuoristomaisemia 

  

Guaydagan vuorimaisemia. Luolat, joissa ihmiset asuu yhä. Luolaravintola Guaydagassa. 

   

Vuoriston kasvillisuutta.  

   

53 km matka serpentiinitietä pitkin Tejedan vuoristokylään kesti melkein kaksi tuntia! Matka taittuu hitaasti näillä teillä. Kanarian saarten yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on keskimmäisessä kuvassa oleva Rogue nublo. Se tarkoittaa ”Pilvikalliota”, ja nimitys on peräisin kiven tavasta kadota helposti pilviverhon sisälle pilvisellä säällä. Itse kivi on 80 metriä korkea, ja sen huippu sijaitsee 1 813 metrin korkeudessa merenpinnasta mitattuna. Roque Nublo onkin Gran Canarian toiseksi korkein kohta. Minä matkustin läheiseen Tejedan kylään ihailemaan sitä.  

     

Lippujen kunnosta päätellen vuoristossa tuulee paljon. Los Azulejos sinisine kallionseinämineen on merkki saaren vulkaanisesta alkuperästä. Mixed Paellassa on sekä mereneläviä että lihaa samassa annoksessa. Papas arrugadas, eli ryppyperunat Mojo Rojo-kastikkeella on Kanarian perinneruoka, jota tarjotaan niin tapaksina kuin aterian lisukkeina.  

   

Ripaus Saharan tunnelmaa dyyneillä.  

Dyynien ekosysteemi on hyvin hauras ja turisteja kielletään kävelemästä muualla kuin merkityillä, aidatuilla alueilla. Tämän lisäksi saarella tapahtui meren saastumistapaus 7.11. alkaen. Minunkin asunnon ”oma” lähiranta oli suljettu. Rannalla haisi imelä, mädäntyneen kalan, haju. Itse en nähnyt, mutta rannalla oli kuulemma valkoisia rasvamaisia töhnäpalleroita. Seurasin tilannetta paikallisista uutiskanavistani ja seuraamalla rannalla olevan lipun väritystä. Rannoilta otettiin näytteitä, jonka jälkeen kukin ranta avattiin yksitellen reilun viikon jälkeen. Minulle jäi epäselväksi mistä saastuminen johtui. Epäilyn alla oli paikallinen kalanviljelylaitos, joku ohikulkevista laivoista tai avomerellä sijaitseva vesiviljelylaitos.  

  

Saastumisepisodin jälkeen saarta riepotteli vielä Claudia-myrsky, mistä uutisoitiin Suomessakin asti. Saari valmistautui suojautumaan myrskyltä ja välttämään isoilta vahingoilta. Koulut suljettiin 13.11. torstain ajaksi. Gran Canarialla myrsky oli onneksi kuitenkin pelättyä rauhallisempi. Itse koin myrskyn ke-to yönä pelkästään kovana metelinä, kun tuuli paukutti parvekkeen ovia ja ilma ujelsi ovien raosta. Pelkäsin myös parvekkeen aurinkomarkiisin irtoavan liitoksistaan kun sekin heilui ja paukkui rullalle kasattunakin.  

Lopuksi:  

Erasmus- jaksoni aikana olen toiminut koulussa aktiivisena ”Erasmus-lähettiläänä”, esitellyt Suomea ja Samiedua. Toivon, että  Escuela de arte y superior disegno- koulu ja Samiedu aloittavat Erasmus-yhteistyön molempiin suuntiin. Toivon, että heiltä pääsee opettajia ja mahdollisesti myöhemmin myös opiskelijoita Erasmusvaihtoon Suomeen, Samieduun ja Savonlinnaan. Samiedun sisustaja-sisustussuunnittelija linjan opettajat Eeva Immonen ja Nina Parkkinen tulivat käymään koulussa Job shadowing-jaksolla ja tekivät samalla ”preparatory visiitillään” tärkeää työtä keskinäisen yhteistyön alkamisen hyväksi. 

 

Kiitos tuhannesti kaikille tämän Erasmusvaihtokokemukseeni vaikuttaneet ihmiset! Vasemmalta lukien: paikalliset sisustussuunnittelijaopettajat ja ohjaajani Ledicia ja Nacho, Samiedun sisustajaopettajat Eeva ja Nina, koulun englannin opettaja Marta, taide- ja muodin opettaja Pedro. Viimeisessä kuvassa koulun kansainvälisyyskoordinattorit Guanarteme ja Olimpia katsovat Eevan ja Ninan Samiedun esittelyä. Kiitos myös Samiedun kansainvälisyyskoordinaattoreille Tiina Söderholmille ja Anne-Mari Behmille sekä kaikille EASD-koulun opettajille, opiskelijoille ja henkilökunnalle!  #Iloveerasmusplus  

Terveisin Kirsi